Etelä-Karjalan kuntien ensi vuoden budjeteissa ei hurraamista

Lappeenranta on pystynyt tervehdyttämään talouttaan. Luumäen talous on edelleen vahvin. Velattomia kuntia ovat vain Luumäki ja Lemi. Muut kasvattavat velkaansa, ja vain Ylämaa yrittää vähentää.

URPO LAANINEN

ETELÄ-KARJALAN kuntien ensi vuoden budjetit ovat aika masentavaa luettavaa. Monen kunnan talous on menossa vain pahempaan suuntaan. Vuosikatettaan ovat pystyneet selkeästi nostamaan edellisvuosista vain Lappeenranta ja Suomenniemi.

Lappeenrannan talous on tervehtymässä, budjetti syntyi helposti ja tulorahoitus on melkein tasapainossa, mutta ei ihan. Kaupungin velka kuitenkin kasvaa, ja budjetti on edelleen 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Etelä-Karjalan kuntien vuosikatteet ovat olleet viime vuosina Suomen häntäpäätä. Vuoden 2006 budjeteissa on nähtävissä vain pientä parannusta tähän vuoteen verrattuna.

Ylijäämäisen budjetin tekivät vain Luumäki, Lemi, Ylämaa ja Suomenniemi. Vuosikate on sentään jokaisessa kunnassa plussalla, eikä Etelä-Karjalassa ole budjettien perusteella yhtään kriisikuntaa. Tosin Imatra on lähes kriisikunta.

IMATRAN ja Suomenniemen talous on kaikkein kurjimmassa jamassa sen perusteella, että ne saivat joulukuussa tämän vuoden budjettiensa tasapainottamiseksi valtion harkinnanvaraista rahoitusta eli ns. köyhäinapua.

Imatra sai puoli miljoonaa euroa ja Suomenniemi 67 000 euroa. Hätäapua talouteensa saivat myös Puumala ja Virolahti.

Piskuinen 800 asukkaan Suomenniemi korjasi pitkästä aikaa ensi vuoden budjettinsa tasapainoon ja ylijäämäiseksi ylimääräisillä metsän ja muiden kiinteistöjen myyntituloilla.

VELATTOMIA kuntia ovat vain Luumäki ja Lemi, joka pystyy hoitamaan vielä Kuukanniemen päiväkodin ja muut ensi vuoden investoinnit kunnan kassasta. Vuonna 2007 Lemi joutunee ottamaan velkaa, jos investointitahti jatkuu.

Vähävelkaisia kuntia ovat myös Parikkala ja Savitaipale.

Ilman yhdistämisavustuksia Parikkalan vuosikate olisi lipsahtanut miinukselle. Valtion 1,3 miljoonan avustusten ansiosta kunta ei velkaannu lisää, vaikka investoinnit ovat suuret, peräti 5,7 miljoonaa euroa.

IMATRA on maakunnan velkaantunein ja ottaa ensi vuonnakin lisävelkaa 7,5 miljoonaa euroa. Imatralla on vuonna 2006 lainoja yli 55 miljoonaa euroa. Lappeenrannan kaupungin velka nousee 97 miljoonaan euroon. Kaupunki rahoittaa ensi vuonna investointejaan viiden miljoonan euron lisälainalla.

Joutseno tekee kaikki 4,5 miljoonan investointinsa velkarahalla. Lisää lainaa ottavat myös Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi ja Suomenniemi. Vain Ylämaa pystyy vähentämään velkaansa ensi vuonna.

ETELÄ-KARJALAN kunnista talous on ensi vuoden budjettien perusteella tasapainossa Luumäellä, Ylämaalla, Lemillä ja Suomenniemellä.

Lappeenrannan vuosikate on 87 prosenttia poistoista, eli lähellä tasapainoa. Parikkalassa luku on 97 prosenttia, eli kunnan talous on käytännössä tasapainossa.

Aikaisempien vuosien katteiden perusteella Etelä-Karjalan vahvimmat taloudet ovat Luumäellä, Lemillä, Parikkalalla ja Taipalsaarella, joka on nyt kasvavana kuntana joutunut ainakin tilapäisiin vaikeuksiin. Lappeenrannan talous on vahvistunut, samoin Ylämaan.

Pahin murheenkryyni on Imatra. Myös Rautjärvi on melkoisissa vaikeuksissa.

MYÖNTEISTÄ Etelä-Karjalassa on, että yhdenkään kunnan ei tarvinnut nostaa ensi vuodeksi veroprosenttiaan. Imatralla se oli lähellä, mutta nykyinen veroprosentti voitti kovan kädenväännön jälkeen.

Suomenniemen valtuusto äänesti jopa veroprosentin pudottamisesta 15:een. Alentajat sanoivat kunnan saavan rikkaita veronmaksajia, jos veroprosentti olisi Suomen pienin. Kuitenkin jos Suomenniemen talous haluttaisiin tasapainoon, veroja pitäisi korottaa 4,5 prosenttiyksiköllä nykyisestä.

Etelä-Karjalan kuntien isoja investointeja 2006

Lappeenranta: Lauritsalan koulun ja lukion peruskorjaus, 2,4 milj. euroa ja Kuutostien rinnakkaistiet 1,7 milj.

Taipalsaari: Vuodeosaston rakentaminen, 1,4 milj.

Joutseno: Korvenkylän koulun saneeraus, 1 milj.

Luumäki: Puukylän teollisuushalli, 1,6 milj.

Lemi: Kuukanniemen päiväkoti, 1 milj.

Imatra: Honkaharjun sairaalan laajennus, 1,5 milj.

Parikkala: Kirjolan koulun laajennus ja saneeraus, 1,6 milj.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen