MINNA MÄKINEN
LAPPEENRANTA. Ritva Kosonen on Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden opettaja. Hänen valintansa julkistettiin torstaina ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlassa.
Opiskelijayhdistyksen perusteluissa Kososta kehutaan aidosti hyväksi opettajaksi, joka välittää opiskelijoistaan ja kuuntelee ja auttaa heitä. Hänen oppinsa menee perille.
Kosonen opettaa venäjää, englantia ja kulttuurienvälistä viestintää.
Ennalta Kosonen arveli syyksi valintaansa sen, että hänestä näkee, että hän todella viihtyy työssään.
Tämä on minun alaani. Toimistotyöhön en sopisi.
Kososesta opettajan on oltava sosiaalinen.
Olen myös järjestelmällinen ihminen ja esitän asiat selkeästi. Koen olevani aika hyvä työn organisoinnissa, hän arvioi itseään.
KOSONEN vierastaa opettaja-nimikettä. Omasta mielestään hän on enemmänkin työn ohjaaja ja ajatusten herättäjä.
Opiskelijat ovat tunnilla pääroolissa. Ajatus on, että he tekevät ja puhuvat, Kosonen painottaa.
Lukion jälkeen moni opiskelija voi kirjoittaa sujuvaa englantia, mutta…
Puhuminen on monesti ihan retuperällä.
Lukiossa opiskelijat on aivopesty siihen, että kieltä on puhuttava täydellisesti.
Mutta puhumaan ei opi kuin puhumalla. Jos ei uskalla avata suutaan, ei täällä pärjää.
Kieltenopetuksessa saisi Kososesta olla enemmän tunteja. Se tuskin on mahdollista, mutta tunnit voisi ainakin jaksottaa eri tavalla.
Tietyn kielen tunteja pitäisi olla kaksi viikossa koko 3,5 vuoden ajan. Nyt kurssien välillä voi olla puoli vuotta. Siinä ajassa ehtii unohtua paljon asioita.
KIELTENOPETUKSEN suurena pulmana ammattikorkeakoulussa Kosonen pitää opiskelijoiden vaihtelevaa tasoa. Ylioppilaat ovat voineet opiskella kieltä viisi kertaa enemmän kuin ammattiopistosta tulevat.
Siinä on sitten kaikenlaista keksittävä, yritettävä jelpata kaikkia.
Kososesta suomalaisen koulujärjestelmän kielten opetuksesta puuttuu jatkumo.
Ammattiopistossa pitäisi olla ammattikorkeaan haluaville enemmän kielten opetusta. Silloin gäppi täyttyisi ainakin osittain.
Ammattikorkeassa järjestetään opistosta tuleville yksi täydentävä kurssi ruotsissa ja englannissa, mutta se ei riitä.
KIELTEN lisäksi Kosonen opettaa kulttuurienvälistä viestintää.
Se on lähinnä sydäntäni oleva oppiaine. Se syventää kielen oppimista. Kieli on vain jäävuoren huippu ja kulttuuri sen suurin osa.
Kosonen on havainnut, että opiskelijoiden kiinnostus venäjän kieleen heijastelee aina Venäjän talouden tilaa.
Tällä alueella venäjää saataisiin opiskella huomattavasti enemmän. Asenteiden muuttamisessa on kuitenkin suuri työ.
Kososesta kaikissa eteläkarjalaisissa pitäisi tapahtua radikaali asennemuutos, jotta Venäjän-kauppa alkaisi toimia.
Sodan arvet näkyvät yhä vahvasti. Venäläisistä ei edes vitsejä kerrota niin kuin muista naapureista.
Kososesta molemmin puolin rajaa pitäisi jakaa tietoa naapurimaan kulttuurista.
AMMATTIKORKEAKOULUN Venäjän-kaupan suuntautumisvaihtoehdon tärkeys täällä kuitenkin ymmärretään.
Sen käytännön toteutusta pitäisi kuitenkin miettiä tarkemmin ja profiloitumista tarkentaa. Suuntautumisvaihtoehdon olemassaolo täällä on erittäin tärkeää.
Välillä Venäjän-kauppaan on ollut vaikea saada opiskelijoita. Nyt sitä ongelmaa ei ole. Monet opiskelijoista puhuvat venäjää äidinkielenään.
KOSONEN oli mukana jo kauppaoppilaitoksen muutoksessa ammattikorkeakouluksi vuonna 1992. Alun mittava suunnittelutyö söi resursseja opetuksesta.
Nyt katsottuna rumba on kuitenkin sujunut hyvin. Koko ajan ollaan menossa parempaan.
Opettajan työ on täysin erilaista kuin kauppaopiston aikoina.
Silloin vain opetettiin, nyt mukaan on tullut tutkimusta ja kehityshankkeita.
Kosonen itse käyttää kolmanneksen työajastaan kielten opetuksen koordinointiin. Hän esimerkiksi pitää yhteyksiä muiden ammattikorkeakoulujen kielten opettajiin.
Se on tuonut työhön lisää mielenkiintoa.
Kosonen aikoo tehdä päätyötään eli opettaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vielä seuraavat 15 vuotta. Ja jos se hänestä on kiinni, vielä paljon ylikin.
Ritva Kosonen
Ikä: 44 vuotta.
Perhe: Aviomies, 10- ja 12-vuotiaat pojat.
Koti: Luumäellä maalaistalossa.
Harrastukset: lenkkeily, jooga, venäjän- ja englanninkielisen kirjallisuuden lukeminen.
Haaveet: Mitä vähemmän haluan, sitä onnellisempi olen. Toivoisin ihmisten olevan suvaitsevaisempia toisiaan kohtaan.
Kuvateksti
Ritva Kosonen ei voisi kuvitella tekevänsä mitään muuta työtä.
MARLEENA LIIKKANEN