TENHO TIILIKAINEN
OPETUSNEUVOS Antti Lappalaisen teos Suden jäljet on karua luettavaa. Kirja on eräällä tavalla myös Suomen susiturmien historia. Lappalainen on koonnut kirjaan kaikki tiedossa olevat suomalaiset susien tappoteot.
Tiedot on kerätty kirkonkirjoista 1700-luvun alusta lukien. Lappalainen sanoo saneensa kirjastaan runsaasti palautetta. Yhtä asiaa hän on vähän ihmetellyt.
– Karjalasta ei kuitenkaan ole kajahtanut. ei siitäkään huolimatta, että kaksi kolmesta susien tappamista ihmisistä oli karjalaisia. Kaikkiaan kirkonkirjoissa mainitaan susien tappamaksi 193 ihmistä, näistä suurin osa oli lapsia, Lappalainen sanoo.
Hänen mukaansa kirjan luetteloon olisi vielä liitettävä 18 nimettömiksi jäänyttä susien tappamaa Jääsken pitäjän lasta.
– Tappojen vuoksi teloitettiin ja susinoitana poltettiin Lappeenrannassa 10.4.1652 sukuuni kuulunut Lauri Kapainen, Lappalainen kertoo.
SUSISURMAT näyttävät tapahtuneen ryppäissä samalla paikkakunnalla.
Ilomantsin alueella jäi suden suuhun kahdeksan lasta neljän vuoden aikana 1760-luvulla.
Vielä hurjemmin sudet riehuivat Kivennavalla 1840-luvulla. Kirkonkirjoihin kirjattiin vuosina 1843-1850 kaikkiaan 22 susien aiheuttamaa surmaa. Näistäkin suurin osa oli vain muutaman vuoden ikäisiä lapsia.
Kirvussa puolestaan sudet surmasivat kolmen kuukauden aikana vuonna 1857 kahdeksan aikuista ihmistä.
Etelä-Karjalan susisurmat
31.12. 1758, nimetön tyttö, 9-vuotta, Uukuniemi.
26.2.1773, Riitta Tuomaantytär, 52, Jääski.
26.2. 1773, Juho Johansson, 44, Jääski.
20.9. 1786, Taavetti Tuomaanpoika, 52 Ruokolahti.
27.3. 1817, Juho Sigfridinpoika, 31, Luumäki.
20.7. 1926, Matti Antinpoika Poutanen, 32, Parikkala.
28.7. 1826, Matti Mikonpoika Poutanen, 28, Parikkala.
17.4. 1828, Antti Tollo, 41, Jääski.
15.5. 1828, Mikko Jöransson, 55, Lappee.
4.4. 1842, Antti Patjas, 20, Jääski.