Suojelusuunnitelma – susi jo syntyessään?

Susikannan hoitosuunnitelman noudattamisen pitäisi johtaa kaatolupien lisäämiseen Kymen riistanhoitopiirin alueella. Sähköaitoja ja lippusiimoja suositellaan kotieläinten turvaksi susia vastaan.

TENHO TIILIKAINEN

SUSIVAHINKOJEN korvaamisesta tulisi maa- ja metsätalousministeriön mielestä siirtyä nykyistä enemmän niiden ehkäisemiseen ennalta. Suomen susikanta voisi olla ministeriön mielestä nykyistä suurempi, jos koko maa olisi susien asuinreviiriä.

Ministeriö julkaisi keskiviikkona Suomen susikannan hoitosuunnitelman. Suunnitelmassa listataan toimet, joiden avulla ministeriö aikoo hoitaa susikantaa ja ratkaista suteen liittyviä ristiriitatilanteita.

Hoitosuunnitelma ei ole saanut kattavia kehuja ainakaan luonnonsuojelijoilta, jotka pitävät esitettyjä toimia riittämättöminä.

Susien kotieläimille aiheuttamia vahinkoja ministeriö haluaa estää ja vähentää jatkamalla susiaitojen rakentamista sekä kokeilemalla lippusiimoja ja sähköistettyjä aitauksia. Suunnitelmassa esitetään lisäksi toimia muun muassa susikannan seurannasta sekä metsästyksen valvonnasta.

MINISTERIÖN hoitosuunnitelmassa Suomi on jaettu kolmeen hoitoalueeseen, joille on asetettu vähän erilaiset tavoitteet muun muassa susikannan suhteen. Poronhoitoalueella ja itäisessä Suomessa susikantaa ei ole tarkoitus nykyisestään kasvattaa. Läntisessä Suomessa susikannan kasvattaminen on mahdollista.

Tällä hetkellä maamme vajaan 200 suden kanta on keskittynyt itäiseen Suomeen, pääasiassa Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Karjalaan.

Kymen riistanhoitopiirin riistapäällikkö Erkki Kiukas ei heti osaa sanoa, mitä uusi suunnitelma vaikuttaa riistanhoitopiirin työhön. Piiri on toiminut ministeriön sille myöntämien sudenkaatolupien jakajana.

– Kenties me rupeamme nyt rakentamaan sähköaitoja vahinkojen estämiseksi, Kiukas sanoo puolileikillään.

Hänen mukaansa riistanhoitopiiri on välittänyt kotieläinten suojaamiseen tarkoitettuja aitapaketteja. Ministeriö on maksanut aidat, maatalousyrittäjä on hoitanut pystytyksen.

– Olen ollut kriittinen aitaamissysteemiin. Aitaamisesta aiheutuu valtavasti lisätyötä ja myös haittaa ammatinharjoittamiselle.

Hänen mielestään positiivista on, ettei itäisen Suomen susikantaa ole tarkoitus kasvattaa nykyisestä tasostaan.

– Mutta, ellemme saa aiempaa enemmän sudenkaatolupia, kanta ainakin Kymen riistanhoitopiirin alueella kasvaa edelleen. Jos muualla olisi yhtä tiheä kanta kuin meillä, maassamme olisi lähemmäs 400 sutta.

MAATALOUSTUOTTAJAIN Etelä-Karjalan liiton toiminnanjohtajan Tuomo Hintsasen mielestä susikannan alueellisiin tihentymiin on voitava puuttua. Hintsanen vaatii myös kotieläinvahinkojen korvaamista täysimääräisesti.

– Omavastuuosuuden poistaminen on meille tärkeä asia. Voidaan myös kysyä onko oikein, että yhteiskunnan täytyy suojautua suurpetoja vastaan aitoja rakentamalla, Hintsanen sanoo.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin vs. aluepäällikön Raija Auran mielestä Suomen kokonaissusikantaa voitaisiin nykytasostaan hieman kasvattaa.

– Etelä-Karjalassa susikanta on sen sijaan jo riittävä, mutta alueellisesti epätasaisesti jakautunut, Aura sanoo.

Hänen mielestään hoitosuunnitelmassa mainittu vahinkojen ennalta ehkäiseminen on erittäin kannatettavaa. Auran mukaan luonnonsuojelijat ovat avustaneet Luonto-Liiton kautta kotieläintiloja sähköaitojen rakentamisessa.

SUOMEN Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntijan Riku Lumiaron mielestä hoitosuunnitelmassa on yhä suuria puutteita.

– Suunnitelma ohittaa suden metsästyksen epäkohdat, joiden takia Suomi on joutunut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen. Yhtä lailla suunnitelmasta puuttuvat myös lukumääräiset tavoitteet Suomen susikannaksi.

Luonnonsuojeluliitto esittää hoitosuunnitelman seurantaa varten valtakunnallista suurpetoneuvottelukuntaa, jossa olisivat mukana kaikki eri tahot kuten karjanomistajat, metsästäjät ja maaseudun asukkaat.

Kuvateksti

Susikantaa voitaisiin maa-ja metsätalousministeriön mielestä kasvattaa nykytasostaan läntisessä Suomessa.

LEHTIKUVA/HEIKKI KOTILAINEN

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen