Työllisyys askarruttaa liikealan opiskelijoita

Lappeenrantalainen Aki Ylä-Outinen opiskelee liiketaloutta kotikaupungissaan sen pitemmän kaavan mukaan. Hän meni peruskoulun jälkeen kauppakouluun ja nyt hän suorittaa tradenomin tutkintoa.

MATTI SAARELA

LAPPEENRANTA. Lappeenrantalainen Aki Ylä-Outinen opiskelee toista vuotta

tradenomin tutkintoa. Opiskelun ohella hän tekee ilta- ja viikonlopputöitä

lappeenrantalaisessa autoliikkeessä.

Ylä-Outinen on sitä mieltä, että Etelä-Karjalasta löytyy aina töitä

miehelle, joka osaa ja jaksaa töitä kysellä. Silti hän on myös huolissaan

siitä, että liikealan ammatteihin koulutetaan Suomessa liikaa ihmisiä.

Lappeenrannassa liikealan koulutus alkoi 60 vuotta sitten, kun

Lappeenrannan kauppakoulu ja liikeapulaiskoulu aloittivat toimintansa

Armilan vanhassa kansakoulussa lokakuussa 1945.

Tänään Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa Lappeenrannassa

ja Imatralla opiskelee noin tuhat nuorta ja aikuisopiskelijoitakin on

toista sataa.

– Minä opiskelen nyt toista vuotta tradenomiksi laskentotoimen linjalla,

Ylä-Outinen kertoo.

Liikealan ammattikorkeakouluopetus siirtyy vähitellen kokonaan

Lappeenrantaan. Päätös asiasta tehtiin viime vuonna ja uusien

opiskelijoiden sisäänotto Imatralla lopetettiin syksyllä.

– Meillä on markkinointi, laskentatoimi, yritysjuridiikka ja sähköinen

viestintä, Ylä-Outinen luettelee opinahjonsa suuntautumisvaihtoehdot.

Näiden lisäksi liiketaloutta voi opiskella kansainvälisen kaupan

koulutusohjelmassa.

– Aloituspaikkoja meillä on nyt joku 120, ja siinä ovat mukana myös Venäjän

kauppa ja kansainvälinen kauppa, joihin haetaan erikseen, Ylä-Outinen laskee.

LIIKEALAN ammateissa ihmissuhdetaidot ovat Ylä-Outisen mukaan tärkeitä.

Kysymys on vuorovaikutuksesta.

Ylä-Outinen oli torstaina yksi oman oppilaitoksensa 60-vuotisjuhlan

puhujista. Oma ammattikorkeakoulu sai häneltä kiitosta, mutta

opetusministeriö ja opetushallitus pieniä moitteita. Ylä-Outinen ja monet

hänen opiskelutoverinsa pohtivat alan työllisyysnäkymiä.

– Käsittelin puheessani tradenomien työllistymistä. Olemme siitä hieman

huolissamme. Suomessa valmistuu joka vuosi noin 8 000 uutta tradenomia.

Minusta määrä ei vastaa alan tarpeita. Aloituspaikkojen määrää pitäisi ehkä

vähentää.

– Itselläni on kyllä töitä riittänyt. Olen sitä mieltä, että täältä kyllä

löytää töitä, jos niitä tosissaan hakee.

Ylä-Outinen käy Auto-Killassa ilta ja viikonlopputöissä. Työn ja opiskelun

yhteensovittaminen on hänen mukaansa tietenkin aina jossain määrin pulmallista.

PALKKATYÖ autoliikkeessä alkoi kuukausi sitten ja jatkuu kevääseen asti.

– Minun työkuvani on ensikontaktin varmistaminen. Esittelen asiakkaille

autoja ja vastaan heidän kysymyksiinsä. Varsinaiset kaupat tekee liikkeen

autonmyyjä.

Palkkatyö ja kireä opiskelutahti eivät Ylä-Outisen mukaan liikealallakaan

kohtuuttomasti haittaa opiskelijaelämään liittyviä harrastuksia.

– Minä olen mukana myös tuossa tutortoiminnassa. Kyllä noita pippaloita

järjestetään niin ahkerasti, että niille, jotka haluavat niissä käydä,

varmasti riittää juhlia. Kyllä tässä kaupungissa on opiskelijaelämää.

TAUSTA

Liiketalouden koulutus alkoi Lappeenrannassa 60 vuotta sitten, kun

Lappeenrannan kauppakoulu ja liikeapulaiskoulu aloittivat toimintansa 1945.

Nyt alan koulutusta järjestetään Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän

ylläpitämissä kolmessa oppilaitoksessa: Etelä-Karjalan

ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa sekä aikuisopistossa.

Liiketalouden opiskelijoita on Etelä-Karjalassa toista tuhatta.

Ammattikorkeakoulussa opiskelijoita on 490 ja ammattiopistossa noin 500.

Aikuisopistossa perustutkintoa tai jotain tarjolla olevista

ammattitutkinnoista suorittaa 130 opiskelijaa.

Kuvateksti

Aki Ylä-Outinen neuvoo nuorempia opiskelijoita tutorina. Lappeenranta on

hänen mukaansa hyvä opiskelukaupunki, mutta hänellä on terveisiä myös

kaupungin päättäjille. Opiskelijoiden hammaslääkäripalveluissa olisi

kehittämisen paikka.

MARLEENA LIIKKANEN

Kirjoittaja:
Matti Saarela