ANNE KOTIHARJU
ETELÄ-KARJALA näyttäytyy maakuntien vertailussa hyvin maltillisena verottajana. Keskituloinen palkansaajaperhe maksaa tänä vuonna kunnallisveroa maakunnista kolmanneksi vähiten Etelä-Karjalassa.
Kunnallisverotus on keveintä Uudellamaalla, jossa perhe maksaa 4 683 euroa vuodessa. Varsinaissuomalainen perhe maksaa uusmaalaista viisi euroa enemmän ja eteläkarjalainen 116 euroa enemmän.
Koko maan keskiarvo on 4 828 euroa vuodessa kun vastaava luku Etelä-Karjalassa on 4 799 euroa.
Keski-Pohjanmaa perii veroja eniten eli 5 038 euroa vuodessa.
Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Jenni Oksasen tekemä selvitys kuntien verotuksesta julkistettiin tiistaina.
Etelä-Karjalan kunnat saavat verotuloja asukasta kohti hieman maan keskiarvoa vähemmän. Kun maan keskiarvo vuonna 2004 oli 2 613 euroa vuodessa, oli vastaava luku Etelä-Karjalassa 2 482 euroa. Eniten verotuloja asukasta kohti saa Uusimaa, 3 250 euroa ja vähiten Etelä-Pohjanmaa, 2 069 euroa.
ENITEN verotuloja asukasta kohti Etelä-Karjalassa saa Imatra, 2 853 euroa.
Toiseksi eniten saa Joutseno, 2 649 euroa ja kolmanneksi eniten Lappeenranta, 2 516 euroa. Vähimmälle jää Parikkala, 1 823 euroa, toiseksi vähimmälle Ylämaa, 1 860 euroa ja kolmanneksi vähimmälle Lemi, 1 912 euroa asukasta kohti.
Etelä-Karjala on keskimääräistä lievemmin velkaantunut maakunta.
Vuoden 2004 tilanteen mukaan Etelä-Karjalassa kunnilla oli velkaa 1 119 euroa asukasta kohti, kun maakuntien keskiarvo oli 1 176 euroa.
Velkaantunein on Keski-Pohjanmaa, 2 198 euroa asukasta kohti ja vähiten velkaantuneita Varsinais-Suomi ja Satakunta, 695 euroa asukasta kohti.
LAPPEENRANTA pärjää tätä vuotta koskevissa maakuntien pääkaupunkien verovertailussa aika hyvin.
Keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Lappeenrannassa kunnallis-,
kirkollis- ja kiinteistöveroja vuodessa kahdeksanneksi vähiten 19:stä maakunnan pääkaupungista.
Vähimmällä selviää uusimaalainen perhe; seinäjokelainen maksaa eniten eli 1
068 euroa uusimaalaista perhettä enemmän.
Lappeenrannassa keskituloinen perhe maksaa veroja vuodessa 696 euroa enemmän kuin uusmaalaisperhe.
KIINTEISTÖVEROT jäävät samassa vertailussa lappeenrantalaisperheellä toiseksi alhaisimmiksi.
Vähiten kiinteistöveroa maksaa porilainen perhe, 81 euroa.
Lappeenrantalainen maksaa neljä euroa enemmän eli 85 euroa.
Helsinkiläinen perhe joutuu pulittamaan kiinteistöveroa 175 euroa ja mikkeliläinen 149 euroa.
Kaupunkien sijoitus kiinteistöverovertailussa ei tule pelkästään kiinteistöveroprosentin suuruudesta.
Helsinkiläisen perheen kiinteistöverot ovat suuret, koska tonteilla on korkeat verotusarvot.
Esimerkkiperheen rivitalotontin verotusarvo on Helsingissä 95 256 euroa.
Lappeenrannassa verotusarvo on 19 kaupungista toiseksi pienin, 12 348 euroa. Pienin verotusarvo on Kotkassa, 10 584 euroa.
Lappeenrannassa vakituisen asumisen verotus on alhaisin, mitä laki sallii, muistuttaa kuitenkin kaupungin talousjohtaja Vesa Matikainen.
EKONOMISTI Jenni Oksanen toteaa, että keskituloisen palkansaajan maksamista palkkaveroista lähes puolet on kunnallisveroja.
Valtion verotulo muodostaa noin neljänneksen keskipalkkaisen veroista.
Loppuneljännes tulee työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista, sairausvakuutuksen maksuista ja kirkollisveroista.
Pienituloisilla palkansaajilla kunnallisveron suhteellinen osuus veroista on keskituloisten osuutta suurempi; suurituloisilla se taas on keskituloisten osuutta pienempi.
Vuonna 2004 verotuottoja kertyi kaikkiaan 66,3 miljardia euroa. Siitä kuntien osuus oli 13,8 miljardia eli noin 21 prosenttia. Loput verot päätyvät valtiolle, sosiaaliturvarahastolle ja EU:lle.
Kuntien verotuloista kunnallisveron osuus on 87 prosenttia, yhteisöveron 8 prosenttia ja kiinteistöveron 5 prosenttia.
Tänä vuonna kuntien veroprosentit vaihtelevat 16,0:n ja 21,0 prosentin välillä.