ILPO LESKINEN
LAPPEENRANTA. Viipurissa vuonna 1904 perustettu Karjala-lehti siirtyi
evakkoon Helsinkiin. Lahdessa se toimi neljä vuotta, kunnes alkoi vuoden
1956 alusta ilmestyä Lappeenrannassa.
Lehti on toiminut Lappeenrannassa 50 vuotta eli pidempään kuin missään
muualla. Päätoimittaja Antti O. Arponen katsoo lehden juurtuneen
Lappeenrantaan.
Muutto Helsinkiin tosin nousee välillä esiin kahvipöytäkeskusteluissa.
Toimitusjohtaja Mauri Lepolan mukaan pääkaupunkiseudulla lehden lukijoita
on eniten. Siellä on eniten tapahtumia, ja siellä asuu eniten entisiä
viipurilaisia.
Karjala-lehti kuitenkin pysyy Lappeenrannassa, ellei tulevaisuus tarjoa
mahdollisuutta palata Viipuriin.
1950-LUVULLA lehden sopivinta kotipaikkaa pohdittiin usein.
Lappeenrantaan siirtymisen keskeisenä perusteena oli lehden tuominen
Karjalan maaperälle.
Lappeenrannalla oli Arposen mukaan kannatusta jo silloin, kun lehti vuonna
1952 päätettiin siirtää Helsingistä Lahteen. Myös Kouvola esiintyi
keskusteluissa.
KARJALA-LEHTI sai valtakunnallista huomiota viime viikolla.
Presidentinvaalien kampanjointiin liittyen internetissä levisi perätön huhu
Tarja Halosen vuoden 1976 vappupuheesta. Huhussa mainittiin, että kyseinen
puhe olisi uutisoitu Karjala-lehdessä.
Arponen kertoo, että lehti sai valtavasti kyselyjä, kun ihmiset halusivat
nähdä kyseisen lehden.
Tiedusteluja tuli vielä senkin jälkeen, kun huhu kaikkinensa oli
julkisuudessa todettu perättömäksi.
En ymmärrä yhtään, miten Karjala-lehti on voitu tähän asiaan sotkea.
LEHDEN LEVIKKI on noin 11 000. Se laskee, mutta vain hiljalleen.
Keskeisenä lukijakuntana eri puolilla Suomea asuvat siirtokarjalaiset.
Vanhoja tilaajia kuolee, mutta uusia on Arposen mukaan tullut runsaasti.
Viime vuonna lehti sai 900 uutta tilaajaa, jotka ovat lähinnä 1950- ja
1960-luvulla syntyneitä siirtokarjalaisten jälkeläisiä. Etelä-Karjalassa
lehdellä on noin 1 400 tilaajaa.
LUOVUTETUN KARJALAN palautuskeskustelu alkoi ensimmäisenä Karjala-lehdessä.
Keskustelu jatkuu.
Suomessa tuskin on muuta lehteä, jossa Karjalan palautus on tavalla tai
toisella ollut jokaisessa numerossa esillä.
Viime vuonna tehty lukijatutkimus kertoo selvästi, että lehden lukijat
haluavat osallistua Karjala-keskusteluun.
Lehden linjana on, että kaikki perustellut ja omalla nimellä esitetyt
mielipiteet julkaistaan lehdessä.
Keskustelun ydin on Arposen mukaan säilynyt samana mutta keskustelu on
vuosien myötä monipuolistunut.
Kaikissa kirjoituksissa ei vaadita palauttamista.
TUORE KARJALA-LEHTI kertoo 50 vuoden takaisesta Porkkalan palautuksesta.
Lehti kertoo myös Etelä-Karjala-instituutin viime viikolla Lappeenrannassa
järjestämästä Karjala-seminaarista.
Pääkirjoituksessa Arponen käsittelee presidentinvaaleja ja perkaa perätöntä
Halos-huhua.
KARJALA-LEHTI juhlii 50-vuotista taivaltaan Lappeenrannassa. Se järjestää
avoimien ovien päivän perjantaina 27. tammikuuta kello 1015.
Karjala-lehden toimitus sijaitsee Karjalankulmassa, Kauppakatu 41:n
toisessa kerroksessa.
KARJALA-LEHTI
PEKKA HÖLKKI
Kuvatekstit
Karjala-lehti on päätoimittaja Antti O. Arposen mukaan saanut uusia
tilauksia lähes yhtä paljon kuin se luonnollisen poistuman kautta menettää.
Karjala-lehden toimitus sijaitsee Karjalankulmassa Kauppakadun puolella
Lappeenrannan keskustassa.
Karjala-lehti
Lappeenrannassa
Viipurissa ilmestynyt Karjala oli ennen sotaa Suomen neljänneksi suurin
sanomalehti ja suurin maakuntalehti.
Lehti on ilmestynyt vuoden 1956 alusta Lappeenrannassa.
Samalla Savo-Karjala-lehti (aiemmin Lappeenranta ja Etelä-Savo)
fuusioitiin Karjalaan.
Lehti muuttui vuonna 1958 kerran viikossa ilmestyväksi heimolehdeksi.
Lehden pääomistajaksi tuli 1950-luvun lopulla Karjalaisen kulttuurin
edistämissäätiö, jonka pääpaikka on Joensuussa.
Lehteä julkaisevalla Karjalan Kirjapaino Oy:llä on seitsemän työntekijää.
Karjalan päätoimittajia Lappeenrannassa:
Jori Ilanko 195658, Lauri Arlo 195874, Vilho Alamäki 197489, Kaisu
Lahikainen 198991, Lauri Kosonen 19912003 ja vuodesta 2004 Antti O. Arponen.