HELINÄ LEMINEN
RAUTJÄRVI. Rautjärveläinen Hanna Puolakka lähtee MTK:n susivaltuuskunnan mukana torstaina Brysseliin kertomaan kokemuksiaan susivahingoista. Hukat ovat tehneet jälkeä kaksi kertaa hänen lammaskatraassaan. Puolakka lähtee matkalle toiveikkaana.
Puolakka asuu Rautjärvellä Kuutostien laidassa, lähellä Parikkalan kunnan rajaa. Navetta on tien poskessa ja asuintalo piharakennuksineen peltoaukean toisella laidalla.
Tämä ei ole korpea. Rautatie kulkee valtatien toisella puolen noin 200 metrin päässä navetasta. Susia on tässä rajan pinnassa niin paljon, että ne eivät pelkää liikenteen melua eivätkä ihmisen ääniä.
Matkaa Venäjän rajalle on linnuntietä 1,52 km. Puolakka arvelee, että tuo ei ole sudelle matka eikä mikään kulkea päivittäin edestakaisin. Siksi susista on vaikea pitää lukua.
Tuohon ratapenkalle kun tulevat haistelemaan lampaan hajua, niin helppo niiden on osata saaliilleen.
HUKAT ovat hyökänneet Puolakan lampaiden kimppuun kaksi kertaa.
Järjestyksessä toinen tapaus sattui syksyllä 2001, kun sudet hakivat kaksi karitsaa pihapiiristä, raahasivat saaliinsa pellon yli valtatien laitaan ja herkuttelivat pusikossa.
Ensimmäinen vahinko sattui kesällä 2000 Parikkalan Koitsanlahdessa, kun Puolakoitten lampaat olivat tuttavien haassa. Sudet raatelivat kuolleiksi seitsemän uuhta ja pässin.
Samaan hakaan Luonnonsuojeluliiton susiryhmä rakensi susiaidan neljä vuotta myöhemmin. Viime kesänä lampaat säilyivät siinä.
SUSIAITA ei Puolakan mielestä ole mikään ratkaisu. Valtio korvaa tarvikkeet, mutta karjanpitäjän pitää suunnitella aidanteko ja hankkia tarvikkeet tarjousten perusteella.
Rakentaminen on työlästä. Olisi älytöntä ruveta tekemään aitoja joka paikkaan. Susia pitää saada vähemmäksi.
Puolakka on hyvillään siitä, että MTK tarttui asiaan ja järjestää tämänviikkoisen matkan. Puolakka on varustanut mukaan kuvia raadelluista kotieläimistä. Hän uskoo, että EU-päättäjät eivät oikeasti tiedä, mitä sudet saavat aikaan ihmisten ilmoilla.
Hänen ohellaan kokemuksia kertomaan lähtee kaksi muuta suomalaista, toinen Pohjois-Karjalasta ja toinen Keski-Suomesta.
MATKASEURUEEN tavoite on saada Suomelle valtaa päättää susikiintiöistä ja häiriköitten ampumisoikeudesta. Matkalaisten mielestä paikallisia tarpeita pitää kuulla ja varmistaa siten maaseudun asukkaiden ja yrittäjien turvallisuutta.
Puolakka pitää puhetta myös asuinympäristöstään, ettei päättäjille jäisi kuvaa korpimaisemasta. Korpimetsissä hän suo sudelle elintilaa.
Työ ProAgrian maitotila- ja lammastilaneuvojana lisää kotieläinten puolustajan näkemystä.
Susi on eläinlaji siinä missä joku muukin. Niitä vaan on liikaa tässä Venäjän rajan lähistöllä.
JOSKUS Puolakka on pohtinut, kannattaisiko rakentaa sellainen aita valtakunnan itärajalle, että siitä eivät sudet pääsisi.
Ei se olisi hyvä. Muidenkin eläinten pitää päästä liikkumaan luonnossa.
Muuten Suomen eläimet olisivat ihan sisäsiittoisia.
Kuvateksti
Lampaat lähettävät Hanna Puolakan Brysseliin.
HELINÄ LEMINEN