Kaikki Etelä-Karjalan kunnat näyttävät vihreää terveyspiirille

• Maakuntajohtaja Timo Puttonen veikkaa terveyspiirin aloittavan vuonna 2008.

ANNE KOTIHARJU

KAIKKI ETELÄ-KARJALAN kunnat haluavat olla mukana terveyspiirin

jatkoselvittelyssä. Jokaisen kunnan kattanut soittokierros kunta- tai

sosiaali- ja terveysjohtajille osoitti, että helmikuun puoliväliin mennessä

jätettävät lausunnot ovat mitä ilmeisimmin hankkeen jatkolle myönteisiä.

Terveyspiiriin sisältyisi erikoissairaanhoito, kunnissa tarjottavat

terveys- ja vanhuspalvelut sekä osa tai kaikki sosiaalipalveluista.

Kuntayhtymänä toteutettava terveyspiiri on maakuntajohtaja Timo Puttosen

arvion mukaan todellisuutta vuonna 2008.

– Selvitysmiehen esityksen mukaan alkuun pitäisi päästä vuonna 2007, mutta

oma veikkaukseni on vuosi 2008. Terveyspiiri ei synny ilman mutinoita ja

mittavaa valmistelua, mutta syntyy kuitenkin, koska kunnat voivat siirtyä

siihen asteittain.

PALVELUJA eri puolilla maakuntaa tarjoava henkilöstö siirtyisi yhteisen

työnantajan, terveyspiirin palkollisiksi. Kunnat tilaavat itselleen sopivan

palvelupaketin terveyspiiriltä, joka tuottaa palvelut itse tai hankkii ne

muualta.

Terveyspiiri on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kärkihanke

Etelä-Karjalassa.

– Se on ilman muuta mittavampi asia kuin jotkin kuntaliitokset. Tarkoitus

on hillitä menojen kasvupaineita ja turvata palvelut.

Puttonen toivoo, ettei jatkoselvittely jämähdä kädenvääntöön.

– Yhteistyökyky ei ole ollut maakunnassa paras mahdollinen. Uskon, että

menopaine auttaa ymmärtämään, että jotain on nyt pakko tehdä.

Kunnilla on varmasti tulevissa lausunnoissaan varauksia. Selvitystyötä

kuitenkin halutaan jatkaa selvitysmies Markku Pekurisen tekemän esityksen

pohjalta.

Monet kunnat, muun muassa Lappeenranta ja Imatra haluaisivat myös

sosiaalitoimen kokonaan mukaan terveyspiiriin kuntien oman

organisointimallin tapaan.

MAASEUTUKUNNILLA on omat korostuksensa.

– Luumäki tulee todennäköisesti mukaan asteittain. Tärkeää on, että

keskuskaupungit menevät ponnekkaasti mukaan. Yhteistyö kehittyy

reuna-alueilla vähän hitaammin kuin ydinalueella. En näe terveyspiirissä

mitään uhkaa niin kauan, kuin Luumäki voi itse päättää, mitä se hankkii

piiriltä ja mitä tuottaa itse, kuvailee Luumäen tilannetta kunnanjohtaja

Paavo Tyrväinen.

Ruokolahden kunnanjohtaja Vesa Jäppisen mielestä terveyspiiri on

tavoiteltava tapa toimia.

– Maakunnassa nähdään yleisesti, että tämä on vahva lippulaiva kunta- ja

palvelurakenneuudistuksessa.

Se, mitä palveluja jatkossa tuotetaan lähipalveluina ja mitä kauempana

alueellisina palveluina, puhuttanee hallinnon ja rahoituskysymysten lisäksi

jatkossa.

Kuvateksti

Reunakunnat Suomenniemi ja Parikkala haluavat turvata oikeuden hankkia

palveluita myös toisesta maakunnasta.

MAAKUNTA SIVU 7

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju