Kirkon liekki hiipuu nopeimmin Imatralla

Etelä-Karjalassa kirkon jäsenyys päättyy edelleen tavallisimmin kuolemaan. Ortodoksiseurakunnan jäsenmäärä on lisääntynyt aiempaa ripeämmin.

PETTERI VÄRTÖ

MAIJA HINTSANEN sytyttää kynttilän Imatran seurakuntakeskuksen kappelissa.

Hiljentyminen uskon asioiden äärelle on lapsesta saakka ollut 21-vuotiaan imatralaisnaisen sydäntä lähellä.

– Kirkkoon kuuluminen on minulle jotakin suomalaisuuteen liittyvää, hän sanoo.

Maija kulkee akanvirtaan Imatran seurakunnassa. Vuonna 2005 kirkon ovesta ulos kulkeva vuoksi kasvoi Imatralla yli 50 prosenttia edellisvuodesta, eniten koko Etelä-Karjalassa. Myös Imatran seurakunnan jäsenmäärän väheneminen oli viime vuonna suurinta maakunnassa.

Etelä-Karjalan muista kaupungeista kirkon jäsenyydestä eroaminen lisääntyi myös Lappeenrannassa. Joutsenossa kaupungistuminen vaikutti sen sijaan hengenelämää virkistävästi, sillä seurakunnasta eroamisten lukumäärä kääntyi laskuun vuoteen 2004 verrattuna.

Maakunnan pienemmissä kunnissa kirkon jäsenyydestä eroaminen jatkui vuonna

2005 lukumääräisesti edellisvuoden tasolla.

ETELÄ-KARJALAN seurakunnissa kirkon jäsenyys päättyy edelleenkin pääasiassa kuolemaan. Vain Lappeenrannan seurakuntayhtymässä ja Taipalsaaren seurakunnassa kastettuja oli vuonna 2005 kuolleita enemmän.

Maakunnan seurakuntien jäsenmäärä jatkoi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähenemistään viime vuonna.

Lukujen valossa menestyneintä kirkollista työtä tehtiin Luumäellä, jossa jäsenmäärän väheneminen saatiin katkaistua kokonaan. Joutsenon ja Taipalsaaren seurakunnissa tapahtunut jäsenmäärän kasvu oli maltillisempaa kuin vuonna 2004.

Lappeenrannan seurakuntayhtymän viidestä seurakunnasta poikkeuksen muodostaa Lappeen seurakunta. Marian kirkon vaihtoi kotikirkokseen viime vuonna yli sata ihmistä. Myös Lappeenrannan seurakunta onnistui oikaisemaan jäsenmääränsä laskusuuntausta.

VALTAKUNNALLISESTI Etelä-Karjalan seurakunnat noudattavat vallitsevia trendejä kirkon jäsenyyden suhteen: kaupungeissa ero hoituu kirkkoherranvirastossa, kunnissa hautaustoimistossa.

Suurin eroavien ryhmä on nuoret aikuiset. Heitä kirkon sanoma puhuttelee heikoimmin. Maija Hintsanen ymmärtää kirkon jäsenyydestä eronneita ja suo heille eroamisen vapauden.

– Kirkon toiminta on kaikille suunnattua, mutta kenties nuorille aikuisille ei ole niin runsaasti tarjontaa kuin esimerkiksi rippikouluikäisille, vuoden alusta nuorisotyön viransijaisuuden Imatran seurakunnassa aloittanut sosionomi-diakoniksi opiskeleva nainen arvelee.

Kirkon parissa tehtävästä työstä kiinnostunut Maija ei silti ole huolissaan oman tulevan työsarkansa puolesta.

– Työtä seurakunnissa varmasti riittää tulevaisuudessa. Kirkon jäsenyydestä eroamisen nykyinen lisääntyminen tuo työhön vain lisää haastetta.

ORTODOKSINEN seurakunta on toistaiseksi parhaiten vastannut nykyihmisen uskonnosta vieraantumisen haasteisiin Etelä-Karjalassa. Ortodoksien lukumäärä kasvoi vuonna 2005 edellisvuotta tuntuvasti ripeämmin.

Seurakuntaan liittyi viime vuonna enemmän ja siitä erosi vähemmän jäseniä kuin edellisenä vuotena. Ymmärtävä ihmiskäsitys puhuttelee kieltoja paremmin myös eteläkarjalaisia.

Kuvateksti

Maija Hintsaselle kirkon jäsenyys on elämänkatsomuksellinen valinta. Hänen mukaansa kirkosta eroamisten kääntäminen laskuun tuo lisähaasteita tulevaisuuden kirkolliselle työlle.

PETTERI VÄRTÖ

Kirjoittaja:
Petteri Värtö