Kuljetusyrittäjien mielestä Suomen ja Venäjän välisessä
maantieliikenteessä ei toteudu vastavuoroisuus. Suomalaisten osuus
rahdeista putoaa koko ajan. Venäjän viranomaiset pitävät
venäläisyritysten puolta kaikissa käänteissä, suomalaisyrittäjät
kyllästyvät byrokratiaan sekä rahastukseen ja lyövät hanskat tiskiin.
ILKKA POHJALAINEN
KAAKKOIS-SUOMEN kuljetusyrittäjät järjestivät keskiviikkona Lappeenrannassa
palaverin, johon osallistui poliisi, tulli, rajavartiosto, tiehallinto,
autokatsastus sekä Suomen Kuljetus- ja Logistiikkayhdistys.
Juuri tällä hetkellä suomalaisyrittäjiä kiukuttaa liikenne- ja
viestintäministeriön vuonna 2001 venäläisten kanssa tekemä sopimus
ajoneuvojen kokonaismassoista ja niiden poikkeusluvista.
Suomalaisten ja venäläisten mittaus- ja laskutavat eroavat, ja yrittäjien
mielestä erilaiset tulkinnat asettavat suomalaiset ja venäläiset eri viivalle.
Kyseinen sopimus on aiheuttanut myös valvonnassa ongelmia. Suomen poliisi
noudattaa valvonnassa 38 tonnin kokonaispainoja, mikä perustuu lakiin.
Venäläiset luottavat siihen, että saavat ajaa 42 tonnin kokonaispainoilla,
liikenneministeriön ja Aken siunauksella.
SUOMEN ulkomaan- ja sopimusliikenteen kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja
Antti Seppälä oli koonnut listaa suomalaisten ja venäläisten
kuljetusyritysten eriarvoisuudesta. Viisumeiden ja lupien saanti kestää
suomalaisille kauemmin, erikoiskuljetusluvan osalta jopa puoli vuotta, kun
venäläinen saa sen Suomessa parissa päivässä.
Suomalaisia kuljettajia rahastetaan ja sakotetaan yrittäjien mukaan
Venäjällä jatkuvasti ja mielivaltaisesti, pahiten Svetogorskissa.
Suomalainen rekka voi tuoda tullitta Suomeen 400 litraa polttoainetta, kun
venäläisauto voi tuoda sen minkä polttoainesäiliö vetää. Vakuutuksetkin
maksavat suomalaisille tuhansia euroja enemmän.
Lista on pitkä. Venäläiset jyräävät byrokratiallaan, Suomi pitäytyy
eurooppalaisissa käytännöissä, yrittäjät katsovat.
En moiti viranomaisia, mutta neuvotteluissa ei ole menestytty, Seppälä
summasi.
TUOREEN EU-selvityksen mukaan kuorma-auto joutui Suomen ja Venäjän
välisessä liikenteessä tarkastukseen 57 kertaa, joista viisi kertaa Suomen
puolella, loput Venäjällä.
Suomen ja Venäjän välisessä maantieliikenteessä toimii säännöllisesti
pari-kolme sataa suomalaisyrittäjää, joilla on kalustoa arviolta 600 700
yksikköä. Ennen ruplan revalvointia autoja oli idän liikenteessä 1 500.
Vielä vuosi sitten suomalaisia autoja oli idänliikenteessä satakunta enemmän,.
Autoista pari sataa hoitaa raakapuun ja hakkeen kuljetuksia Venäjältä Suomeen.
VENÄLÄISIÄ kuorma-autoja liikennöi meillä 3 0004 000 kappaletta. Myös
suomalaisilla yrittäjillä on kalustoa Venäjän rekisterissä 300500 autoa.
Kuormien määrässä mitattuna kolme neljäsosaa rahdeista on venäläisillä,
viidennes suomalaisilla.
Itäisen tullipiirin johtajan Tommi Kivilaakson mielestä Suomen
virkamieskunta ei ole rähmällään venäläisten edessä, kuten yrittäjien ja
median perusteella usein voisi ymmärtää. Tarkastuksia ei juuri voi lisätä
tukkeuttamatta liikennettä, ja tarkastuksia tehdään se mikä on edellytetty.
Lakeja ja tasapuolisuutta noudatetaan viranomaistyössä.
Kivilaakso muistutti, että suomalaiset ovat alistuneet Venäjällä muun
muassa kaksoislaskutukseen ja lahjontaan ja siten ylläpitäneet näitä
menettelyitä rajan toisella puolella.
Tehotarkastuksissa on käännytetty venäläisrekoista jopa kolmannes, pitkässä
juoksussa nelisen prosenttia, mikä on suuri määrä.
Liikkuvan poliisin Kouvolan päällikkö Jari Strengell totesi, että vaikka
epäkuntoisia autoja löytyy venäläisistä paljon, niiden kunto on keskimäärin
parantunut eikä enää paljoa jää jälkeen suomalaisen raskaan liikenteen
ajoneuvoista.
ES-ARKISTO/MIKA STRANDEN
Kuvateksti
Venäläisrekkojen jono yltää joskus Kuutostielle saakka.