KAISA JUNTUNEN
RYSSÄ-SANA särähtää ilkeästi korvaan. Etelä-Karjalan peruskouluissa on
runsaasti venäläistaustaisia lapsia, joista useampikin on saanut niskaansa
tuon haukkumasanan. Maakunnan rehtoreille lähetetyn kyselyn mukaan
ryssittelyä esiintyy jonkin verran, joskin se on vähenemään päin.
Muutama rehtori myöntää, että asenteet venäläisiä kohtaan ovat kovat.
Vakavin tapaus oli koululla, jossa rehtorin piti kutsua kaikki
ekaluokkalaisten poikien vanhemmat koolle ryssittelyn takia.
”Vanhempienkin kanssa palaveri alkoi melkoisen kuumissa merkeissä ja
nopeasti selvisi, että lapset toivat esiin vanhempiensa ennakkoluuloja
maahanmuuttajia kohtaan. Asia saatiin kuitenkin puitua perusteellisesti
läpi ja tilanne rauhoittui melko nopeasti.”
Rehtorit korostavat, että kodin merkitys on suuri niin ryssä-sanan käytössä
kuin asenteissa venäläisiä kohtaan.
MUUTAMAT rehtorit huomauttavat, että nykylapselle ja nuorelle ryssä on
haukkumasana muiden joukossa. Siihen ei sisälly samanlaista vihaa ja
katkeruutta kuin iso- ja isoisovanhempien puheessa.
Kun lapset ja nuoret joutuvat sanasotaan, he ottavat esiin kaikkein
piikikkäimmät ilmaisut. Jos ryssä kolahtaa kiistakumppaniin, lapsi osaa
käyttää sitä.
Kuvaavaa on, että venäläistaustainen lapsi saattaa nimitellä toista
samantaustaista maahanmuuttajaa ryssäksi.
”Mielestäni ryssäksi haukkuminen on aivan samaa kuin läskiksi tai homoksi
nimitteleminen. Kaikki haukkumasanat satuttavat aivan yhtä paljon, eikä
ryssä ole muita pahempi.”
”Jos ryssittelyä tapahtuu, niin se yleensä liittyy siihen, että kyseinen
henkilö on itse käyttäytynyt typerästi ja silloin vastapuolen on helppo
käyttää aseenaan ryssä-sanaa samoin kuin jollekin toiselle voitaisiin sanoa
vaikkapa senkin idiootti. Eli paljon on kiinni siitä, miten venäläisoppilas
itse käyttäytyy ja suhtautuu muihin oppilaisiin.”
”Tunteiden kuumentuessa saatetaan syntyperästä huudella siinä missä isän
linnareissuista tai poikkeavasta ulkonäöstä. Lapsetkin osaavat olla julmia.”
SUKUPOLVIEN erilainen suhtautuminen ryssä-sanaan on tullut tutuksi
muutamassa koulussa.
Ryssittely kauhistuttaa enemmän vanhempia, sekä haukkujan että haukutun.
Jos oma lapsi haukkuu toista ryssäksi, niin se voi olla vanhemmille
järkytys. Eivät lapset ajattele sanasta yhtä voimakkaasti.
Eri kulttuurista tullut lapsi pääsee helpommalla, jos hänellä on hallussaan
Suomen kieli.
”Mielestäni kieli on tässä yksi avainsana. Kieli on ajattelun väline, ja
jos kieli ei ole hallussa, ongelmia syntyy.”
Ryssittely saattaa kummuta silkasta kateudesta. Eräällä yläasteella oli
erityisen kaunis venäläissyntyinen tyttö, jota muut tytöt ryssittelivät
kadepäissään.
Kaupunkien kouluissa tunnistetaan lähiöiden ongelmat. Jos lähiöihin on
syntynyt etniseen taustaan perustuvia ryhmittymiä ja vastakkainasettelua,
niin se näkyy koulussa. Tässä asiassa opettajat heittävät pallon
kaupungille ja lähiötyöhön.
REHTORIT vakuuttavat, että ryssittelyyn puututaan jämäkästi kuten kaikkeen
muuhunkin kiusaamiseen.
”Asiaan on puututtu. Toteutimme viime lukuvuoden aikana laajan
suvaitsevaisuuskampanjan asian tiimoilta, joka huipentui
suvaitsevaisuusviikkoon ja juhlaan. Ideamme on, että venäläisvastaisuuteen
voidaan vaikuttaa parhaiten lisäämällä ylipäätänsä suvaitsevaisuutta
koulussa.”
”Uskon, että valistus suvaitsevaisuudesta ja monikulttuurisuudesta on ollut
auttamassa tällaisen ikävän ilmiön pois kitkemisessä.”
Rehtoreille lähetetyn kyselyn anti on voittopuoleisesti myönteistä. Monilla
kouluilla ja luokilla venäläistaustaiset soljahtavat porukkaan ilman mitään
kahnauksia. Muutamat opettajat mainitsevat, että venäläistaustaisten
joukossa on luokkien suosituimpia oppilaita.
Pitkään opetustyössä olleilta opettajilta tulee viestiä, että ryssä-sana on
vähentynyt selvästi oppilaiden sanavarastossa.
”Oikein kun ajattelen, niin yli kymmeneen vuoteen ei ole tarvinnut
oppilaiden keskuudessa puuttua ryssittelyyn.”
”Onneksi monikulttuurisuutta rikkautena aletaan ymmärtää Suomessakin yhä
paremmin.”
PÄIVI VIRTA-SALO
Ryssä-sanan historiaa
Sana tulee Ruotsin kielen sanasta ryss, venäläinen.
Ryssä oli neutraali kansanomainen ilmaisu venäläisestä Suomen
itsenäistymiseen saakka.
Kiertelevää karjalaista tai venäläistä kauppiasta nimitettiin
laukkuryssäksi autonomian aikana.
Ryssävihasta alettiin puhua Suomessa vuosina 19171918.
Myös virolaisia ja siirtokarjalaisia on haukuttu ryssiksi.
Sanana ryssä on samanlainen monien muiden kielten venäläinen-sanan
kanssa. (Englanniksi Russian, venäjäksi russkij, ja ranskaksi russe.
Kielitoimiston sanakirjassa todetaan, että ryssä on halventava sana.