URPO LAANINEN
LAPPEENRANTA. Sisäministeriön valtiosihteerin Antti Mykkäsen mielestä
tulevat EU-rakennerahastotuet on kohdennettava todella tarvitseville
alueille. Hän sanoo, että Etelä-Karjala kuuluu kokonaisuutena tällaisiin
alueisiin.
Etelä- ja Länsi- Suomen EU-tuet laskevat jonkin verran nykyisestä tasosta,
ja siksi väheneviä voimavaroja ei kannata ripotella joka paikkaan.
Tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kohdennettuina nykyisten
kakkosohjelma-alueiden tukitaso ei olennaisesti laskisi, Mykkänen totesi
perjantaina Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston kokouksessa.
Etelä-Karjalan lisäksi Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat saisivat
sisäministeriön kaavailujen mukaan jatkossakin kakkosaluetukia.
Kun Itä-Suomen tuet pysyvät korkeina, ja Etelä-Karjala on osa myös
Itä-Suomea, niin sekin tukee Mykkäsen mielestä aluetukien säilyttämistä
maakunnassa.
On perusteltua, että Itä-Suomen sisällä ei synny suuria tukieroja.
MYKKÄNEN piti Etelä-Karjalassa suunniteltua terveys- ja sosiaalipiiriä
hyvänä ratkaisuna kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Puitelaissa se
pitäisi tehdä mahdolliseksi. Terveyspiiri on hänen mielestään parempi kuin
kuntaliiton markkinoima peruspalvelupiiri.
Etelä-Karjalan tyyppisessä maakunnassa terveyspiiri on hyvä malli.
Palvelut, henkilöstöjärjestelyt ja hoidon porrastus onnistuvat siinä paremmin.
Etelä-Karjalan kuntien esitys on lähellä Kainuun mallia, joka on Mykkäsen
mielestä selkeästi edistyksellisin malli Suomessa.
MYKKÄNEN toimii suurten kaupunkien neuvottelukunnan puheenjohtajana.
Lappeenrannan-Imatran alue pääsi pari vuotta sitten suurten
kaupunkialueiden joukkoon paljolti Saimaankaupunki-hankkeen ansiosta.
Pääkaupunkiseudun ja Etelä-Karjalan lisäksi suurten kaupunkiseutujen
joukossa ovat Oulu, Kuopio, Vaasa, Jyväskylä, Lahti, Tampere ja Turku.
Mykkäsen mukaan mitään pudotuskeskusteluja ei ole käyty.
Lappeenrannan-Imatran alue on yhteistyössä edelleen vahvasti mukana.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Antti Mykkänen myöntäisi jatkossakin EU-tuet Etelä-Karjalaan.