MINNA MÄKINEN
LAPPEENRANTA. Tehostettu kotisairaanhoito muuttui vuodenvaihteessa
pysyväksi kaupungin järjestämäksi palveluksi. Tähän asti se on toiminut
projektiluontoisena. Virallinen siirtymäkausi kestää maaliskuun loppuun.
Tehostetun kotisairaanhoidon idea on, että yli 65-vuotiaiden potilaiden
sairaalassaoloaika lyhenee, kun heille annetaan tarvitsemansa hoito kotiin.
Kotiutusvaihe on monelle ikäihmiselle kriittinen vaihe. Kun kotiin saa
hoitoa ja tukea, pystyy ihminen olemaan kotona mahdollisimman pitkään,
toteaa Lappeenrannan vanhusten palvelujen johtaja Merja Tepponen.
Kaupungille tehostetun kotihoidon järjestäminen maksaa päivässä keskimäärin
63 euroa asiakasta kohti. Kuudella asiakkaalla se tekee noin 370 euroa
vuorokaudessa.
Vaihtoehtona olisi maksaa asiakasta kohti laitoshoidosta 150 euroa
vuorokaudessa tai 5001 000 euroa paikasta keskussairaalassa jonottamassa
jatkohoitoon.
Raha ei kuitenkaan ole niin tärkeää kuin se, että ei tarvitse olla sen
takia sairaalassa, ettei saa apua kotiin, Tepponen painottaa.
TEHOSTETUN kotisairaanhoidon työntekijät pitävät majaansa teatterin
kupeessa entisessä terveystalossa. Sieltä he kurvaavat kotikäynneille
kaikkialle Lappeenrantaan sinisellä farmari-Peugeotilla, mallia 307. Autoon
kertyy vuodessa 20 000 kilometriä. Käyntejä on kuukaudessa 250350.
Päivittäiset käyntimäärät voivat vaihdella suuresti. Sovittujen
kotikäyntien lisäksi tulee paljon hälytysluontoisia soittoja. Työntekijät
antavat päivystäville lähihoitajille konsultaatiota, vastaavat asiakkaiden
ja omaisten puheluihin ja avustavat sosiaalipäivystystä.
Tämä on aika lailla yksilötyötä. Välillä joutuu tekemään aikamoisia
päätöksiä, sanoo sairaanhoitaja Riikka Värtö. Hän on työskennellyt
tehostetussa kotisairaanhoidossa kesäkuusta 2004.
Joskus käy niin, että kotiutettu potilas on lähetettävä takaisin
sairaalaan, kun hän ei pärjääkään kotona.
Potilaan kuntoa voi olla hankala arvioida, jos häntä ei tunne ennestään.
TYÖ tehostetussa kotisairaanhoidossa merkitsee kaikkea mahdollista puuron
keitosta haavojen hoitoon ja suonensisäisten lääkkeiden antamiseen.
Lyhytaikaisten hoitojen lisäksi kotisairaanhoitajat tekevät kotona
tapahtuvaa saattohoitoa.
Sitä on tehty vuoden 2005 alusta. Annamme tukea ja lääkehoitoja.
Loppuun asti kotona hoidettiin viime vuonna viisi potilasta.
Vaikka lopputulos on tiedossa, on saattohoito aina omanlaisensa prosessi,
Värtö sanoo.
TEHOSTETUN kotisairaanhoidon viisi työntekijää riittävät Tepposesta aika
hyvin nykytarpeeseen.
Tulevaisuudessa on arvioitava, lisätäänkö kotiintulevan avun määrää
laitoshoidon vaihtoehtona. Nyt pääpaino on kotiutuksissa, mutta työtä
tehdään myös ennakoivasti. Jatkossa suuntaus voi olla yhä enemmän kohti
palvelukoteja. Annetaan lisäapua kotiin, jotta vaikka tulehdussairauden
takia ei tarvitse mennä sairaalaan, visioi Tepponen.
Tehostettu kotisairaanhoito Lappeenrannassa
Käynnistyi alkusyksystä 2003. Silloin kotiutettiin 219 potilasta. Vuonna
2004 kotiutettavia oli 333, viime vuonna 379.
Tarkoitettu lähinnä yli 65-vuotiaille.
Keskussairaalassa työskentelevä kotiutussairaanhoitaja määrittää, milloin
ihminen voidaan lähettää jatkohoitoon Armilaan tai kotiin.
Työllistää viisi sairaanhoitajaa. Jokainen on vuorollaan
kotiutussairaanhoitajana. Konsultoiva, tarvittaessa kotikäyntejä tekevä
lääkäri Heikki Roilas.
Hoitojakso: päivä-kaksi viikkoa. Tämän jälkeen potilas pärjää itsekseen,
siirtyy tavallisen kotihoidon asiakkaaksi tai joskus takaisin sairaalaan.
Kotisairaanhoitajat käyvät hoitamassa potilasta kotona. Käyntejä
korkeintaan 5/vuorokausi.
Asiakas maksaa hoidosta 7 euroa/pvä.
Lauantain 25.2. työt
Töissä: klo 8-16 sairaanhoitaja Riikka Värtö, kello 13-21 sairaanhoitaja
Sari Suomi.
Katetrointi klo 8.
Soitto yksityiseltä kotisairaanhoitajalta: potilaan ravintoletku ei vedä.
Käynti paikalla klo 8.20
Tarkistuskäynti toisen potilaan takia keskussairaalan poliklinikalla klo 9.15.
Uusintakäynti potilaan luona klo 9.30. Ravintopussin vaihto.
Soitto keskussairaalan keuhko-osastolta: potilaan happirikastin sammuu
itsekseen. Käynti klo 9.45. Rikastin tuntui toimivan.
Tukikäynti iäkkään pariskunnan luona klo 10.
Uusintakäynti keuhkopotilaan luona. Happirikastin ei toimi. Uuden nouto
keuhko-osastolta ja asennus klo 11.
Päivän käyntien kirjaaminen koneelle klo 12.
Aamupäivän tapahtumien raportointi iltavuorolaiselle klo 13.
Katetrointi klo 14.
Haavahoito ja injektio klo 16
Käynti Parkinsonin tautia sairastava rouvan luona, joka oli huonovontinen
klo 18.30.
Verensokerin mittaus klo 19.
Katetrointi klo 20.