MARTTI HYTTI
ETELÄ-SAIMAAN ja Vuoksen metsänhoitoyhdistysten valtuustot päättivät
torstai-iltana yhdistysten yhdistämisestä. Uuden yhdistyksen nimi on
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry ja kotipaikka Lappeenranta.
Fuusiosta perustellaan toiminnan tehostumisella ja kustannussäästöillä.
Metsänomistajakunnan rakennemuutos ja pinta-alaverotuksen poistuminen ovat
keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttivat ratkaisuun.
Yhä suurempia osa metsänomistajista asuu kaupungissa ja tarvitsee nykyistä
parempia palveluja ja enemmän neuvontaa. Metsäveromuutoksen pelätään
vähentävän hakkuita ja metsänhoitotöitä. Metsäteollisuusvaltaisessa
maakunnassa metsien hyödyntämisaste halutaan säilyttää korkealla tasolla
tehokkaalla metsänhoitoyhdistystoiminnalla.
Uuteen yhdistykseen kuuluu noin 7 700 metsänomistajaa, joilla on metsää
noin 197 000 hehtaaria. Alueen hakkuusuunnite on noin 1,1 miljoonaa
kuutiometriä.
Uusi yhdistys on maassamme pinta-alaltaan kymmenen suurimman joukossa,
mutta liikevaihdoiltaan se on toiseksi suurin.
Etelä-Saimaan ja Vuoksen metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu liikevaihto
on yli 4 miljoonaa euroa. Niiden palkkalistoilla on 25 toimihenkilöä, 16
metsuria ja 18 urakoitsijaa.
Uuden yhdistyksen toimialueeseen kuuluvat Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti,
Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Lemi ja Taipalsaari.
Etelä-Karjalan kunnista yhdistyksen ulkopuolella jäävät Luumäki,
Savitaipale, Suomenniemi ja Ylämaa, joilla kullakin on edelleen oma
metsänhoitoyhdistys.
LAPPEENRANNASSA kokoontunut Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen valtuusto
päätti yksimielisesti yhdistyksen purkamisesta ja yhdistyksen varojen
siirtämisestä jatkavalle metsänhoitoyhdistykselle.
Vuoksen metsänhoitoyhdistyksen valtuusto päätti samaan aikaan Parikkalassa
muuttaa sääntöjään siten, että Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenet
siirtyvät sen jäseniksi. Sääntömuutoksen yhteydessä yhdistyksen nimi
muuttuu Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistykseksi.
Kokous valitsi Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen edustajana
Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen Pekka Arposen Imatralta,
Juha Kuokan Lappeenrannasta ja Yrjö Tarhosen Taipalsaarelta. Uuden
metsänhoitoyhdistyksen valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Lauri
Nevalainen Lappeenrannasta.
Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja maanviljelijä Lauri
Nevalainen perusteli yhdistymishanketta toiminnan tehostumisella.
·Yhdistyskentässä tapahtui suuri muutos, kun pinta-alaverotus poistui
vuoden alussa. Pelättävissä on, että metsien hyödyntämisaste putoaa
1980-luvun tasolle. Tehokkaampi yhdistys pystyy paremmin vastaamaan
muutosten aiheuttamiin haasteisiin.
METSÄNHOITOYHDISTYSTEN on hänen mukaansa pystyttävä vastaamaan
metsäyhtiöiden aiheuttamaan kilpailuun.
·Metsäyhtiöt tarjoavat metsänomistajille palvelusopimuksia.
Metsänhoitoyhdistyksen on pystyttävä tarjoamaan parempia palveluja ja
kilpailukykyiseen hintaan.
Nevalainen korostaa, että yhdistysten fuusiolla pyritään lisäksi
säilyttämään metsänhoitomaksu alhaisena.
·Tällä hetkellä Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitomaksu on
varsin korkea. Tavoitteena on, että se putoaa kolmen vuoden päästä alle
kolmen euron hehtaarilta.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Metsätilanomistaja, vs. rehtori Eeva Siljander kyseli ennen kokouksen alkua
Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Nevalaiselta ja
toiminnanjohtaja Erkki Kivistöltä fuusion yksityiskohtia.
Etelä-Karjalan
metsänhoitoyhdistys
Metsänomistajia noin 7 700.
Metsämaata metsänomistajilla 197 000 hehtaaria.
Hakkuusuunnite 1,1 miljoonaa kuutiometriä.
Toimialueena Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra, Joutseno,
Lappeenranta, Lemi ja Taipalsaari.
Liikevaihto yli 4 miljoonaa euroa.
Valtuustossa jäseniä 35.