VESA SALMINEN
LAPPEENRANTA. Uusi kuntoilijasukupolvi on valmis maksamaan laitteista, palvelusta ja jopa yksityisen kuntoklubin jäsenyydestä.
Etelä-Karjalan liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Lasse Blomqvist ennustaa, että parin vuoden päästä Huhtiniemessä on jäsenyyteen perustuva liikuntaklubi.
Se tapahtuu siinä vaiheessa, kun ei enää pystytä ottamaan hallille lisää väkeä.
Liikuntakeskus on vajaan vuoden ollut amerikkalaiseen CMS-ketjuun kuuluvan CMS Finlandin jäsen. Huhtiniemen liikuntakeskuksessa on tällä hetkellä kuutisen sataa jäsentä, jotka maksavat 598 euroa vuodesta ja saavat sillä vapaan käyttöoikeuden jumppiin ja kuntosaliin sekä squashiin ja sulkapalloon.
Liikuntakeskus maksaa CMS-jäsenyydestä noin 10 000 euroa vuodessa ja erikseen pari tuhatta euroa kuukaudessa koulutuksesta, kampanjoista ja muista ostoista. Vuosimaksu on kytketty jäsenmäärään.
ISOON KETJUUN liittyminen on tuonut valmiit markkinointipaketit ja toimintakonseptit Huhtiniemeen.
Vaikka on leikitty olevamme jonkinlaisia ammattilaisia, sehän on ollut pelkkää puuhastelua, Blomqvist luonnehti.
Liikuntayritystä ei vielä voi luonnehtia kultakaivokseksi, mutta nyt aletaan Blomqvistin mielestä jo lähestyä bisnestä, jossa asiakkaiden käyttäytymistä voidaan ennakoida ja asiakassuhteet ovat pitkäaikaisempia kuin ennen.
Vanhalla kertakäyntiperiaatteella ei pysty enää kehittymään.
Etelä-Karjalan liikuntakeskuksen liikevaihto kasvoi Blomqvistin mukaan heinämarraskuussa lähes 15 prosenttia ja yksin joulukuussa 30 prosenttia.
Koko muutos tulee jäsenyyksistä.
Ensi syksynä liikuntakeskus uskoo tuhannen jäsenen rajan rikkoutuvan. Blomqvist laskee, että halli pystyy vetämään noin 2 500 ihmistä.
KUNTOKESKUS PLATINUMIA pyörittävä yrittäjä Tapani Valkonen ei ole innostunut ketjuista.
CMS:ään meitäkin kosittiin monta vuotta. Siinä on hyviä puolia, mutta se myös kahlitsee, koska asiakkailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jäsenyys.
Platinumissa on jäsenyys mahdollinen, mutta sitä ei erityisemmin markkinoida eivätkä ehdot ole yhtä tiukat kuin hittiketjuissa, joissa vuosisopimus jatkuu ellei sitä erikseen irtisanota, ja kesken sopimuskauden lopettamisesta joutuu maksamaan erikseen korkeitakin irtisanomismaksuja.
Valkonen ei usko, että kuntosalitoiminta enää kasvaa yhtä rajusti kuin 1990-luvulla. 2000-luku on jumppa-aikaa. Platinumissa jumpataan Les Mills -lisenssin tahdissa.
Asiakkaat ovat valmiita maksamaan liikuntapalveluista, mutta Valkosen mukaan halvempi hinta houkuttelee aina eniten. Heillä suosituimpia ovat kymmenen kerran kortit ja sen jälkeen kuukausikortit. Vuosijäseniä on pari sataa.
Valkonen kauppaa Liikon Oy:n nimissä kuntosalilaitteita ja ostopäätös on helpompi tehdä myös omaan saliin. Valkonen sanoo pääsevänsä yrityksen avulla myös eroon vanhoista laitteista, koska myy niitä itse
Joka vuosi uudistetaan vähintään 20 laitetta.
KUN FITNESS-PUOLELLA on lähestytty yritystoiminnassa elämäntavan sijasta kannattavaa liiketoimintaa, palloiluun ja joukkueurheiluun satsaavilla liikuntahalleilla ei puhuta auringosta vaan auringonlaskusta. Lyhyet sesongit, kevyet kassavirrat ja poikaporukoiden laiha maksuvalmius eivät ole paras yhtälö yrityksen perustaksi.
Kyllä tämä ihan järkevää liiketoimintaa on, Saimaan Salibandykeskus Oy:tä pyörittävä Ville Hyyryläinen vakuuttaa.
Hyyryläinen omistaa kolme vuotta sitten käynnistämänsä salibandyhallin koko osakekannan. Hyyryläisen mukaan salibandy-yrityksessä eletään kiireisempää kevättä kuin koskaan aikaisemmin. Aamutuntien ja kesän aikana yrittäjällä on sen sijaan aikaa lakaista tyhjää hallia.
NST:n miesten edustusjoukkueen manageri on eräänlainen salibandymesenaatti, eikä hän aio muuttaa salinsa toiminta-ajatusta, vaikka yksilöiden liikuttaminen olisi selvästi joukkueurheilua kannattavampaa.
Halli on nimenomaan salibandya varten tehty enkä näe, että muutos on tämän yrityksen puitteissa mahdollista.
Arkirealismin ja yrityksen tiukan taloudellisen tilanteen kanssa Hyyryläinen on joutunut elämään.
Valitettavasti asiakkaiden maksukyky ei ole sitä, mitä toivoisi. Se on ihan karu totuus.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Lappeenrannan salibandykeskuksessa reikäpallolle annettiin keskiviikkoiltana kyytiä YIT:n henkilökuntavuorolla.