MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Suomeen Handelsbanken rantautui vuonna 1985 ja ensimmäisen katutason konttorinsa se avasi täällä vuonna 1994. Me olemme se toinen suuri ruotsalainen pankki täällä Suomessa. Nordea on se toinen, pankinjohtaja Jouko Kervinen sanoo. Handelsbanken on avannut Suomessa yhden tai kaksi uutta konttoria vuodessa. Etelä-Karjalassa pankilla on konttorit sekä Lappeenrannassa että Imatralla ja koko maassa toimipisteitä on nyt 36. Etelä-Karjala on pankin kannalta kiinnostava alue arvatenkin siksi, että pankki on pontevasti pyrkimässä Venäjän ja Baltian maiden markkinoille. Handelsbankenilla on jo konttori Moskovassa ja edustusto Pietarissa. Tallinnan konttori avataan keväällä. – Venäläisten asiakkaiden määrä meillä täällä Lappeenrannassa on merkittävä, Kervinen kertoo. Kervisen mukaan venäläiset myös käyttävät kaikkia pankin palveluita. – Meidän venäläiset luottoasiakkaamme ovat tehneet investointeja Suomeen, ostaneet täältä asunnon tai vapaa-ajanasunnon, hän selvittää.
PANKIN kannattavuus on Kervisen mukaan huippuluokkaa. Se kuuluu kansainvälisten reittausten perusteella kannattavuutensa puolesta parhaaseen a-ryhmään koko maailmassa. Meidän tuotto tulee kustannuspuolelta. Olemme karsineet meidän keskushallintomme aivan minimiin. Meillä on henkilökuntaa noin 40 prosenttia vähemmän kuin kilpailijoillamme yleensä, Kervinen sanoo ja muistelee, miten hän aloitti Lappeenrannan konttorin toiminnan 90-luvulla yhden miehen yrityksenä. – Minulla oli pöytä, puhelin ja kannettava tietokone poikani asunnon olohuoneen nurkassa, Kervinen muistelee.
KULUJEN ja tuottojen suhde oli koko konsernilla viime vuonna 41,5 prosenttia. Kervinen tunnustaa, että Lappeenrannan konttorissa ei vielä ole päästy tällaisiin lukuihin. – Olemme kuitenkin asettaneet tänä vuonna tavoitteeksi päästä hieman alle 60 prosenttiin, hän sanoo. Kervisen mukaan henkilöstön motivaatiota lisää pankin omistusrakenne. Työntekijöiden henkilöstörahasto on pankin suurin omistaja.
SUOMEN aluepankin liiketulos tammi-joulukuussa 2005 parani 15 prosentilla edellisvuodesta ja nousi 34 miljoonaan euroon. Tulosparannus johtui etenkin konttoriliiketoiminnan vahvasta kehityksestä, jota vauhdittivat muun muassa kotitalouksille myönnettyjen luottojen voimakas kasvu sekä sijoituspalvelujen kysynnän vilkastuminen. – Viime vuosi oli asuntolainojen vuosi, Kervinen sanoo ja kehuu päälle miten Handelsbanken toi markkinoille pitkät 30 ja jopa 60 vuoden asuntolainat. Pitkien lainojen kysyntä osoittautui erittäin vilkkaaksi ja peräti 52 prosenttia pankin vuonna 2005 myöntämistä uusista asuntolainoista oli yli 30-vuotisia. – Me toimme markkinoille myös pitkän kiinteäkorkoisen lainan. Kervinen kertoo ja muistuttaa, että lyhyet korot ovat nousussa. EKP nostaa todennäköisesti jo maaliskuussa keskuspankkikorkoaan.
YRITYSPUOLELLA Handelsbanken toimi ainoana rahoittajana ja järjestäjänä muun muassa, kun M-real alkuvuodesta myi osan metsäomaisuudestaan sekä media-alan suurkaupassa, jossa Nordic Broadcasting osti Alma Median broadcasting-yksikön. Handelsbanken Rahastoyhtiön rahastoissa oli vuoden 2005 lopussa 566,4 miljoonaa euroa, mikä on kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Ripeimmin kasvoivat osake- ja yhdistelmärahastot.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Pankinjohtaja Jouko Kervinen aloitti 1990-luvulla Handelsbankenin Lappeenrannan konttorin pyörittämisen yksin: – Minulla oli pöytä, puhelin ja kannettava tietokone poikani asunnon olohuoneen nurkassa, Kervinen muistelee.