TENHO TIILIKAINEN
Vuosituhannessa vaiheessa keksitty idea Euroopan suurimman koivua
raaka-aineenaan käyttävän teollisuusalueen perustamiseksi Ruokolahdelle on
ollut vain puolittainen menestystarina.
Ruokolahden kunnan kaikkien aikojen suurin teollisuusalueinvestointi on
täyttänyt vain murto-osan työpaikkaodotuksista. Koivukeskuksen yritykset
työllistävät tällä hetkellä 2530 henkilöä. Odotukset olivat moninkertaiset.
Koivukeskus on rakennettu neitseelliseen maahan Kuutostien varteen
Oritlammella. Keskuksen logistista sijaintia voidaan pitää vähintäänkin hyvänä.
Ruokolahden kunta vastasi alueen kaavoittamisesta sekä kunnallisteknisistä
töistä: kaduista, vesi- ja viemärijohdoista, maakaasulinjasta, alueen
valaistuksesta. Kunta joutui ottamaan osaa myös Koivukeskuksen ja
Kuutostien liittymän kustannuksiin.
Alueen kunnallistekniikkaan olemme käyttäneet tähän mennessä ilman
arvonlisäveroja 1 526 000 euroa. Saimme kunnallistekniikan rakentamiseen
investointiavustusta 305 260 euroa, Ruokolahden kunnan hallintojohtaja
Helena Kosonen sanoo.
Ensimmäiset lapion pistot tai pikemminkin kaivinkoneen kauhaisut
Koivukeskuksen kunnallistekniikassa tehtiin kesällä 2001. Vuotta myöhemmin
alkoi tuotantotilojen rakentaminen.
KUNTA päätti jo alusta lähtien pitää näpissään teollisuusalueen
toimitilojen rakentamisen ja vuokraamisen. Sahojen ulko- ja sisäseiniä
rakennettiin keskukseen tulleiden yritysten toivomien mittojen mukaan.
Kunta on myös vastannut muutaman kiinteistön muutos- ja laajentamiskuluista.
Halleihin olemme vuoden 2005 loppuun mennessä käyttäneet 6 616 400 euroa
ja niihin on saatu investointiavustusta 1 109 980 euroa, Kosonen laskee.
Avustusta on voinut saada vain tuotannollisiin tiloihin.
Kunnan käyttämiin euroihin on tietysti lisättävä yritysten omat
investoinnit koneisiin ja laitteisiin.
Kaksi Koivukeskuksessa toiminutta yritystä on jo ehtinyt tehdä konkurssin.
Teollisuusalueen liikeideaa ja toimintatapaa on sitäkin rukattu muutamaan
otteeseen. Koivukomponentti Papinniemi Oy:n halli saneerattiin ja
laajennettiin Teknologiakeskus Koivulle. Koivun entisissä tiloissa toimii
nykyisin UM-Asennus Oy. AP Sawmillin halli odottaa saneeraus- ja
laajennusvuoroaan. Halliin muuttaa metallikonepaja Imatran Työstöasennus
Oy. Samalla myös Koivukeskuksessa työtä tekevien määrä tuplautuu. Myös eräs
toinenkin konepajayritys suunnittelee muuttoa Koivukeskukseen.
Alkuperäisistä yrityksistä Koivukeskuksessa toimivat vielä Raudus Timber
Oy, Koivusaha Solla Oy ja kuivaamoyritys Key Wood Oy. Lisäksi
Koivukeskuksen Puunhankinta Oy:n puu- ja varastokentällä toimii muutamia
pienyrityksiä.
RUOKOLAHDEN kunnanjohtaja Vesa Jäppinen myöntää, että odotukset
Koivukeskuksen suhteen olivat selvästi toisenlaiset kuin se, missä nyt ollaan.
Tuotteiden jatkojalostus on jäänyt vielä toteutumatta. Juuri
jatkojalostus toisi niitä seudulle kaivattuja työpaikkoja.
Jäppisen mukaan valmiudet laajenemiseen ovat olemassa. Tietotekninen
valmius on korkea, kiitos myös Teknologiakeskus Koivun. Kunnallistekniikka
on olemassa ja teollisuusalueelta löytyy tilaa mittavaankin laajentamiseen.
Kesällä 2002 Koivukeskuksen tulevaisuus näytti valoisalta.
Koivukeskus
Valtion rahoitusta
1 415 240 euroa.
Kunnan rahoitusta
8 142 400 euroa.
Nykyiset yritykset: Key Wood Oy, Raudus-Timber Oy.
Koivusahasolla Oy, UM-Asennus Oy, Koivukeskuksen Puunhankinta
Oy alihankkijoineen.
Työpaikat: noin 25.