PETTERI VÄRTÖ
RUOKOLAHTI. Raimo Haakana survaisee Erähiihdon 50-vuotisjuhlaviitan latu-uran
viereen. Perjantaina latua peittää vielä kevyt pakkaslumi, mutta lauantaiksi
Ruokolahden Äitsaaren Oiningin Haukireitti on valmis sujuteltavaksi. Reitin
latupäällikkö Haakana on siitä varma. Varmuus perustuu vankkaan kokemukseen.
Haakana on ollut uraamassa Haukireittiä 49 kertaa. Erähiihto järjestetään
viikonlopun aikana 50. kerran. Ensimmäinen hiihtokerta jäi latupäälliköltä
väliin, koska hän suoritti tuolloin asevelvollisuuttaan. Puolustusvoimien
lomalittera oli 1950-luvulla nykyistä tiukemmassa eikä Haakana päässyt
tamppaamaan reittipohjaa.
Sittemmin vuosia jatkunut uskollinen osallistuminen hiihdon järjestelyihin on
kansakoulun hiihtokasvatuksen peruja.
Kansakoulun opettaja ajoi hiihtoharrastuksen pariin. Siitä saakka se on tuonut
viehätystä elämään, Haakana kertoo hiihtoinnoituksensa taustaa.
KOULULAISILLA on ollut iso rooli kansanhiihtotalkoissa. Myös Erähiihdon
alkutaipaleella koululaiset puhkoivat urat niin niityille, näreikköihin kuin
selillekin. Lähestyvän hiihtopäivän alla säätiedotukset kuunneltiin erityisellä
antaumuksella. Pyry tiesi viimeistelyn jäämistä aamuun.
Ensimmäisenä ylösnoussut alkoi avata reittiä suksin. Puhelinta käytettiin
kiivaasti, Raimo Haakana muistelee rankkaa hommaa.
Hevosvoimat ovat helpottaneet jalkatyötä, mutta puhelimen käyttö samoin kuin
sään merkitys tapahtuman onnistumiselle ovat ennallaan.
KONEVOIMIN latupohjien ja -urien teko alkoi Ruokolahdella 1970-luvulla.
Moottorikelkkojen myötä Raimo Haakana siirtyi tekijästä ajamisen käskyttäjäksi.
Silloin tällöin olen kelkan kyydissä ollut. Hiihtovälinein olen ollut mukana
viimeksi noin 25 vuotta sitten, hän sanoo. Nykyisin noin 25 kilometrin mittaisen
Haukireitin kunnostaa Erähiihtoa varten kolme kelkkailijaa. Latupäällikkö kehuu
reittiä, kuinkas muuten.
Äitsaari on hyvä paikka hiihtää. Isoja nousuja tai laskuja ei juuri ole.
Reitin varrella on tänä vuonna kolme tankkauspaikkaa. Ne ovat pystyssä saman
talkoohengen voimin kuin varsinainen latukin, vaikka Äitsaaressa ei omia
hiihtäjiä asukkaiden ikääntymisen vuoksi juurikaan ole. Enemmän seurataan
ikkunasta talon ohi sivakoijia, Haakana arvelee.
LATUPOHJIEN luominen käynnistyy syksyllä ensilumen tullessa. Nuoret kelkkailijat
alkavat soitella ja kysellä ohjeita latupäälliköltä. Luitte oikein. Nuoret
miehet osallistuvat mielellään urien tekemiseen. Erähiihdon työyhteisö ja sen
henki ovat Äitsaaressa säilyneet ennallaan, hyvänä. Enemmän latupäällikköä
huolestutti jossakin vaiheessa hiihtäjien heikennyt talkoo-osallistuminen.
Alkuvuosina Äitsaaressa Erähiihtoon osallistui parisataa hiihtäjää. Jossakin
vaiheessa määrä laski alle 50, jolloin alkoi tulla uskonpuutetta homman
mielekkyyteen. Vähän kerrassaan se on huonoista vuosista noussut. Viime vuonna
osallistujia kirjautui 101, Raimo Haakana kertoo hiihdon vaiheista.
Myös metsänomistajat ovat olleet suosiollisia laturetken mahdollistajille. Siinä
on ilmeisesti auttanut Erähiihdon hiihtotapa, perinteinen. Sen lykkimistä varten
metsää ei ole tarvinnut raivata leveämpää baanaa varten.
RAIMO HAAKANA on työskennellyt 49 vuotta Erähiihdon hyväksi. Tästä työstä hän
sai perjantaina Suomen Ladun hiihdättäjämitalin. Haakanan ohella sama
huomionosoitus myönnettiin Juhka-Pohjan Majavauran latupäällikölle Vilho
Huplille.
Kaksi muuta Suomen Ladun palkitsemaa ovat Veli-Pekka Vahvaselkä ja Pekka Tontti.
Suomen Ladun huomionosoitusten ohella Erähiihtotoimikunta on myöntänyt useita
kunniatauluja hiihdon järjestelyissä ansioituneille yksilöille ja yhteisöille.
Lauantaina ja sunnuntaina järjestettävä Erähiihto on 50-vuotisen taipaleensa
kunniaksi kaksipäiväinen. Imatran, Joutsenon, Rautjärven ja Ruokolahden
maastoissa on 11 reittiä, joiden tankkausasemat ovat avoinna kello 816.
PETTERI VÄRTÖ
Kuvatekstit
Raimo Haakana sai perjantaina Suomen Ladun hiihdättäjämitalin pitkästä työstään
Erähiihdon hyväksi.
Erähiihdon 50-vuotisjuhlavuoden hihamerkki on viime vuosien tapaan Asko Liirin
suunnittelema.