Työväellä entistä enemmän nieltävää

LIISA KUKKOLATEATTERIDario Fo: Ei makseta! Ei makseta! Suomennos

LIISA KUKKOLA

TEATTERI

Dario Fo: Ei makseta! Ei makseta! Suomennos: Liisa Ryömä. Ohjaus: Tommi

Auvinen (vierailija). Skenografia: Tarja Jaatinen. Valosuunnittelu: Timo

Hämäläinen. Äänisuunnittelu: Jean-Paul Silvan.

Rooleissa: Marjatta Linna, Heikki Railevirta, Mari Pöytälaakso, Jarkko

Miettinen, Seppo Kaisanlahti, Ville Nikku ja Kirka Haikonen (avustajat).

Ensi-ilta Lappeenrannan kaupunginteatterissa 11.2.2006.

Rahapussin rahkeet eivät tahdo riittää. Tehtaat viedään Kiinaan, tekevät

siellä työn halvemmalla. Kadut ja tiedotusvälineet ovat täynnä tissejä ja

perseitä, joilla myydään milloin teetä ja milloin pornolla kuorrutettua

sympatiaa.

Italialaismestari Dario Fon näytelmä Ei makseta! Ei makseta! vuodelta 1974

on häkellyttävän ajankohtainen ­ niin kuin klassikot tietysti aina ovat.

Toisinaan jopa epäilyttää, että ohjaaja Tommi Auvinen on sittenkin

näpelöinyt tekstiä enemmän kuin sen verran, että on vaihtanut tehtaan

uudeksi osoitteeksi Portugalin sijasta Kiinan.

Mutta kun ei ole, Fon yli 30 vuotta vanha teksti pätee tässä

vieraantuneessa maailmassa yhtä asiaa lukuunottamatta. Laman ja

pankkikriisin läpi retuutettujen ihmisten kurkku on tilavampi kuin ennen,

ja nielemme työnantajalta mitä tahansa. Meidänhän on oltava kiitollisia,

että työpaikka sentään on tallella.

Nykyään työläisillä ei ole niin paljon kansalaisrohkeutta, että

yrittäisimme pysäyttää tilannetta rettelöimällä tai käyttäytymällä niin

sanotusti huonosti. Sen sijaan niksautamme polvet vielä syvemmälle koukkuun

ja uskomme, kun meille sanotaan, että niin edistämme myös omaa etuamme.

FO ON mestari, koska hän osaa kieputtaa sanoja ja tilanteita katsojaa

ällistyttävällä tavalla. Ei se kovin tuoreelta vitsiltä tunnu, että naisten

takin alla olevat varastetut tavarat naamioidaan raskaudeksi ja että

valheiden takia joudutaan liemeen, mutta Fon käsissä kaikki muuttuu kullaksi.

Ei makseta, ei makseta -näytelmässä vuorottelevat farssi ja suoranainen

valistaminen ­ ja joskus ne menevät sulavasti päällekkäin. Auvisen

ohjauksessa rytmi kääntyy enemmän komedian kuin tiedostavan puolelle.

Ensin sähelletään, huudetaan ja väärinymmärretään ja sitten rauhoitutaan

soppalautasen tai varastetun tavaran ääreen miettimään elämän ja työelämän

kummallisuuksia. Konsepti noudattaa Fon ajatusta katsojan aivoihin

pääsemisestä naurun avulla.

Tuskin kukaan Fota nähnyt pitää hänen näytelmiään tyhjäpäisinä farsseina

vaan farsseina, jotka rakentuvat yhteiskunnallisen tilanteeseen tai

totuuteen, jolta tosin vedetään housut nilkkoihin. Fo on kuin lapsi, joka

näkee keisarin uudet vaatteet ja uskaltaa sanoa sen ääneen. Asiat kuten

politiikka eivät olekaan niin monimutkaisia, kuten meidän annetaan ymmärtää.

VAUHTI oli Lappeenrannan kaupunginteatterin Ei makseta! Ei makseta!

-ensi-illassa vielä hiukan vivahteetonta ja otti välillä vallan lavan

tapahtumista ja puheen selkoisuudesta. Fon tekstissä vyöryminen tapahtuu

pikkuhiljaa, mutta lavalla yritetään fyysisesti mahdotonta eli kulkea

nollasta sataan alle aikayksikön.

Jarkko Miettistä tulee kyllä ikävä, kun hän lähtee kevään jälkeen takaisin

Teatterikorkeakouluun. Hänen Luiginsa ei hae irtopisteitä stereotyyppisestä

italialaisuudesta. Heikki Railevirran Giovanni on samalla tavalla

maanläheinen ja yleismaailmallinen, mutta paljo puhe on toisinaan

teknisesti epäselvää.

Naiset ovat miehiä enemmän sillä lailla italialaisia kuin meidän

uskotellaan italialaisten olevan. He puhuvat kovaan ääneen ja korostavat

kasvojen ilmeillä ponnekkuuttaan. Marjatta Linna ja Mari Pöytälaakso

vetävät sata lasissa koko näytelmän ajan, minkä vuoksi he tuntuvat

toisinaan jäävän rooliensa vangeiksi.

Tarja Jaatisen lavastus houkuttelee katsojaa italialaiseen

teollisuuskaupunkiin, mutta maisema ja huone on toisaalta kuin mistä

tahansa rähjäistyneeltä kerrostaloalueelta, joissa unelmia arkeen haetaan

taivaalta ­ antennilautasten välityksellä.

Ennen vanhaan sitä sanottiin kapitalistin kieroksi juoneksi.

ARI NAKARI

Kuvateksti

Luigi (Jarkko Miettinen) saa kunnialtaan ylpeän työläisen Giovannin (Heikki

Railevirta) liittymään provokaattoreihin ja Giovanni Luigin syömään

linnunsiemenkeittoa Dario Fon näytelmässä Ei makseta! Ei makseta!

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola