URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALAN kaikki kunnat haluavat yksimielisesti jatkaa terveyspiirin
valmistelutyötä selvitysmies Markku Pekurisen esitysten pohjalta. Yksikään
kunta ei kieltäytynyt jatkotyöstä.
Siihen osallistuvat myös Itä-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireihin
kuuluvat Parikkala ja Suomenniemi.
Etelä-Karjalan liitto kokosi kuntien vastaukset, joita oli pyydetty
helmikuun puoliväliin mennessä.
Vaikka pääasiasta eli terveyspiirin perustamisesta ollaan yksimielisiä,
yksityiskohdissa kuntien kannanotot poikkeavat toisistaan. Maaseutukunnilla
on edelleen omia epäilyjään.
Maakuntahallitus päätti maanantaina jatkovalmistelusta. Kunta- ja
palvelurakenneuudistusta varten perustetut ohjaus- ja valmisteluryhmät
valmistelevat myös terveyspiirihanketta.
Toisessa ryhmässä istuvat hallitusten puheenjohtajat ja toisessa
kunnanjohtajat. Terveyspiiriasiassa ei ole varsinaista aikataulua.
SUURIN OSA kunnista on sitä mieltä, että Etelä-Karjalan
erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa, vanhustenhuoltoa ja
sosiaalitoimen asioita varten on perustettava kokonaan uusi kuntayhtymä.
Lappeenranta ja Joutseno esittävät yhteisessä lausunnossaan sen nimeksi
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä.
Monet muutkin kunnat haluavat uuden terveyspiirin alle myös sosiaalitoimen
asiat.
PARIKKALAN kunta toivoo palvelujen ostamista ja käyttämistä joustavasti yli
maakuntarajojen. Niinpä se esittää Etelä-Karjalan, Itä-Savon ja Etelä-Savon
sairaanhoitopiirien yhdistämistä.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri pitää uuden kuntayhtymän perustamista
hyvänä, mutta sen mielestä nopein ja helpoin tapa on kuitenkin vain muuttaa
sairaanhoitopiirin nykyistä perussopimusta.
ETELÄ-KARJALAN kunnat kannattavat terveyspiirin perustamista, mutta ei
vielä vuoden 2007 alusta, jota Pekurinen ehdotti. Kuntien mielestä
aikataulu ei ole realistinen.
Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari ja sairaanhoitopiiri esittävät
terveyspiirin perustamista vuoden 2008 alussa. Ruokolahden mielestä
sopivampi aloitusajankohta on vuoden 2009 alussa.
LAPPEENRANTA, Imatra ja Joutseno haluavat kaikki kunnat heti
täysimääräisesti mukaan terveyspiirin toimintaan samalla palvelukokonaisuudella
Ruokolahden mielestä ei kuitenkaan pidä pyrkiä siihen, että kaikki kunnat
lähtevät heti mukaan.
Luumäki katsoo puolestaan, että kunnat harkitsevat itse, missä laajuudessa
ne ostavat palveluja terveyspiiriltä ja mitkä tuottavat itse. Myös
Taipalsaaren mielestä terveyspiiriin pitäisi siirtyä asteittain.
Ylämaan mielestä maaseutukuntien lähihenkilöstöä ja muita resursseja ei
pidä kiinnittää terveyspiirin alaiseksi.
PIKKUKUNNAT haluavat terveyspiirin hallintoon riittävän alueellisen
edustuksen. Rautjärvi, Ruokolahti. Savitaipale ja Ylämaa toteavat, että
yksittäinen kunta ei saa olla liian määräävässä asemassa Niinpä yhdenkään
kunnan ääniosuus ei saa ylittää 50 prosenttia.
Suomenniemi haluaa riittävän ja todellisen vaikutusvallan myös pienille
kunnille.
Sen sijaan Lappeenranta ja Joutseno katsovat, että omistajuus ja käyttö on
otettava aiempaa enemmän huomioon päätöksenteossa. Ne esittävät
lausunnossaan kokeilulakia tai lainsäädännön muuttamista.
Toki kaupungit toteavat, että yhdelläkään kunnalla ei saa olla yksin
enemmistöä terveyspiirin päätöksenteossa.
ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Etelä-Karjalan kunnat kannattavat keskussairaalan erikoissairaanhoidon ja
kuntien perusterveydenhuollon yhdistämistä terveyspiiriksi. Sen alaisuuteen
tulisivat myös vanhustenpalvelut ja ehkä myös sosiaalitoimen palvelut. Kuva
keskussairaalan lastenosastolta.