Velkaantuminen taittui Lappeenrannassa

Palvelutuotannon painopiste siirtyi entistä enemmän vanhuspalveluihin. Verotulot nousivat viimein hieman yli vuoden 2002 tason. Tappio puolittui ja oli 4,7 miljoonaa euroa.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan talous saa pikkuhiljaa vankempaa pohjaa. Viime

vuonna velkaantuminen taittui. Kaupungin oma velkamäärä pysyi suunnilleen

ennallaan ja oli vuoden lopussa 88,8 miljoonaa euroa. Kaupunkiyhtiöiden

velka pieneni 13 miljoonalla eurolla. Koko kaupunkikonsernin velka oli

vuoden lopussa 238 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen kertoo, ettei kaupungin tarvinnut nostaa

talousarvioon varattuja velkamiljoonia.

­ Nettoinvestoinnit olivat kaksi miljoona euroa suunniteltua pienemmät.

Kareltekin myynti auttoi kaupunkiyhtiöitä lyhentämään velkaansa. Uskon,

että tänäkään vuonna kaupungin ei tarvitse ottaa talousarvioon merkittyä

lisävelkaa.

Miettinen toteaa, että kuluvan vuoden budjettiin ei sitten mahdukaan yhtään

uudisrakennuskohdetta.

Kaupungin talous ei olisi antanut myöten läheskään kaikkiin tehtyihin

investointeihin.

VUOSIKATE oli 7,1 miljoonaa euroa, joka kattaa 44 prosenttia investointien

rahoituksesta ja on siis kahdeksan miljoonaa euroa nettoinvestointeja

pienempi. Tilikauden alijäämä suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen on

4,7 miljoonaa euroa.

­ Tappio puolittui, löysi Miettinen asiaan positiivisen näkökulman.

Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate parani 3,3 miljoonalla eurolla,

vaikka jäikin 0,8 miljoonaa euroa talousarviosta.

Kaukana on edelleen vuoden 2002 noin 15 miljoonan euron vuosikate. Vuoden

2003 romahduksesta vuosikate kuitenkin on noussut joka vuosi. Tavoitteena

on saavuttaa ensi vuonna 17 miljoonaa.

Vaikka talous on edelleen aika pahassa jamassa, Lappeenranta parantaa

asemiaan suurten kaupunkien talousvertailussa. Miettinen perusti

näkemyksensä saamiinsa ennakkotietoihin. Edellisessä vertailussa

Lappeenranta jäi 16 suuren joukossa häntäpäähän.

VEROPROSENTTI nousi viime vuonna 18:sta 18,75:een. Nosto toi lisätuloa 4,8

miljoonaa euroa. Verotulot lisääntyivät kaikkiaan kahdeksan miljoonaa

euroa. Luontaista kasvua oli 2,2 prosenttia eli 3,2 miljoonaa euroa.

Verotulot kääntyivät kasvuun kolmen erittäin heikon vuoden jälkeen. Vuoden

2002 taso ylittyi vähän.

Verotuloja kertyi 156,4 miljoonaa euroa eli 0,2 miljoonaa talousarviota

vähemmän. Ennakonpidätykset kyllä kasvoivat 7,1 prosenttia, mutta

yhteisöverot supistuivat viisi prosenttia.

Tulopuolta vankisti reilusti nousseet valtionosuudet. Ne kasvoivat 42,2

miljoonasta eurosta 48,6 miljoonaan euroon.Verotulojen ja valtionosuuksien

yhteismäärä ylittää talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla.

NETTOMENOT kasvoivat viitisen prosenttia. Miettinen toteaa, että

sairaanhoitopiirin maksut sekä vanhustenhoidon palvelut, muun muassa uudet

palveluasunnot, nostivat kustannuksia odotetusta.

Keskussairaalasta kertyi viime vuonna edelleen niin sanottuja sakkopäiviä,

joita ei nyt alkuvuodesta ole vielä ollut.

Miettinen selvittää, että vanhuspalveluihin, nimenomaan kevyempään puoleen

eli palveluasuntoihin ja kotihoitoon, satsaaminen jatkuu Lappeenrannassa.

Sen sijaan kouluja ja päiväkoteja on jo lakkautettu.

Käyttötalousbudjetti ylittyi 2,3 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja

terveystoimi ylitti budjettinsa 5,7 miljoonalla eurolla. Siitä 3,6

miljoonaa tuli erikoissairaanhoitopiirin maksuista, lähinnä

hoitotakuusta, ja 2,1 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimen omista

palveluista, etenkin vanhustenhoidosta.

Kulttuuritoimi ylitti talousarvionsa. 0,3 miljoonaa euroa: Ylitys tuli

orkesterin ja teatterin toiminnasta.

UPM:N irtisanomiskaavailut heittävät varjonsa muuten aika hyvään kehitykseen.

­ Lappeenrannan alueen työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina

sadoilla. Työllisyys parani hieman muuta maata enemmän, kertoo Miettinen.

Työttömyys on kuitenkin 2,6 prosenttiyksikköä muuta maata korkeampi. Viime

vuoden työttömyysaste oli 13,1 prosenttia.

­ UPM:n ilmoitukset ovat uhka positiiviselle kehitykselle. Nyt kaupunki

hakee työllisyysperusteista investointirahaa uusiin hankkeisiin muun muassa

Mustolassa, jotta saadaan lisää työpaikkoja ja monipuolistetaan

elinkeinorakennetta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hannu Myyryläinen (sd.) kuvailee

kaupungin herkkyysasteen nousseen.

­ Keväällä selviää, saammeko pitää nekin 360 veronmaksajaa,

joita yt-neuvottelut koskevat.

UUSIA YRITYKSIÄ onneksi tulee. Viime vuoden lopulla saatu uutinen Midas

Touch Oy:n contact centeristä Kareltekin tiloihin tietää 80 uutta

työpaikkaa tänä vuonna.

Myös työpaikkatontit ovat menneet kaupaksi. Myllymäkeen vetää yrittäjiä

nimenomaan Venäjän läheisyys. Nyt venäläisten ostosmahdollisuudet

vaikeutuivat uusien tullisäännösten takia. Vaikutuksia ostosmatkailuun ei

tässä vaiheessa tiedetä.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Seppo Miettinen (vas.) ja talousjohtaja Vesa Matikainen kertoivat

Lappeenrannan tilinpäätöksestä.

Tilinpäätöksen

miinukset

Vuosikate jäi 1,6 miljoonaa euroa alle budjetin.

Sosiaali- ja terveystoimen ylitys 5,7 miljoonaa euroa.

Kaupungin koko käyttötalouden ylitys 1,2 miljoonaa euroa.

Lähde: Seppo Miettinen

Tilinpäätöksen plussat

Verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärän kasvu 1,2 miljoonaa euroa yli

budjetin.

Tuottojen hyvä kehitys, erityisesti myyntituottojen.

Kaupungin velkamäärän kasvu vain 0,2 miljoonaa euroa.

Konsernin velat vähenivät 13 miljoonaa euroa.

Lähde: Seppo Miettinen

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju