Kouluyhteistyö herätti epäilyksiä Joutsenon valtuustossa

Sopimus Lappeenrannan kanssa päätettiin solmia vasta äänestyksen jälkeen. Koulukeskustelu kävi kiivaana jo tilinpäätöskeskustelussa. Liikuntahalliin löytyi suunnitteluraha.

SARI PULLINEN

JOUTSENON ja Lappeenrannan kouluyhteistyö alkoi kangerrellen.

Kokeiluluontoinen yhteistyösopimus hyväksyttiin Joutsenon

kaupunginvaltuustossa vasta äänestyksen jälkeen, mutta lopulta selkeästi,

vain viiden valtuutetun vastustaessa.

Sopimuksella Joutseno ostaa ensi elokuun alusta lähtien koulutoimen

hallintoa, lähinnä esimiestehtäviä ja opetuksen kehittämistä,

Lappeenrannalta. Joutseno hoitaa koulutoimen tukipalvelut.

Käyttöön otetaan myös Joutsenossa Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja

opetustoimen säännöt. Sopimuskokeilu päättyy vuoden 2008 lopussa.

Heikki Seppänen (kesk.) esitti sopimuksen hylkäämistä liian kalliina. Hän

halusi edelleen oman sivistystoimenjohtajan. Seppästä kannattanut Heikki

Pellinen (kesk.) kannatti yhteistyötä, mutta epäili, ettei Joutseno

sopimuksesta hyödy.

– Tämä ei ole oikeaa yhteistyötä, että Joutseno tuottaa tukipalvelut ja

varsinaiset asiat Lappeenranta, Pellinen näki.

Demarit olivat valmiita solmimaan sopimuksen, koska se on kokeilu, joka

voidaan purkaa.

– Meillä on ollut johdon lisäresurssien tarve. Hyviä malleja kaivataan

erityisopetukseen sekä maahanmuuttajien opetukseen, sanoi Anne Selenius (sd).

Anni Kekki (kesk.) myönsi, että sivistystoimen esimiestyössä on ollut

ongelmia ja että kehittämistyötä puuttuu.

– Yhteistyö ei ole halpaa, mutta kehittäminen maksaa joka tapauksessa. Tämä

on kokeilu, ei kuntaliitoslupaus. Jos näyttää siltä, että Lappeenranta vain

kahmii, sopimuksen voi peruuttaa, Kekki huomautti.

Ennen vuoden 2005 tilinpäätöksen hyväksymistä keskusteltiin kiivaaseen

sävyyn lukiosta. Tapio Virkki (sd) moitti Kekin ja Seleniuksen säestämänä

Kari Puolakkaa (kok.) lukion alasajosta puhumisesta.

– Alasajosta ei ole kyse, mutta nuoret kuuntelevat herkällä korvalla näitä

puheita, Virkki huomautti.

Puolakka puolusti oikeuttaan sanoa mielipiteensä ääneen.

Kaupungin tilinpäätös oli taloudellisesti huono. Se näytti miinusta 881 000

euroa. Tilintarkastaja Kai Roslakka luonnehti tilannetta huolestuttavaksi

ja kehotti valtuustoa ryhtymään toimiin, sillä ylijäämät on pian syöty.

Vaikka velkaa on maltillinen määrä ja asukasluku on lähtenyt nousuun,

hölläkätisyyteen ei ole varaa.

Kehnot talousnäkymät eivät kuitenkaan lamaannuttaneet valtuustoa, kun tuli

aika myöntää 50 000 euroa vuosikymmeniä odotetun liikuntahallin

suunnitteluun. Keskustelussa pohdittiin lähinnä hallin paikkaa, ja rahat

myönnettiin.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen