Ministeriön rahakirstu ei aukene vielä taidekoululle

Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos pelkää, että taidekoulu Estradi ei voi päästä valtionosuuden piiriin ainakaan vielä ensi vuonna.

RIINA NOKSO-KOIVISTO

Lappeenranta. Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos ihaili keskiviikkona taidekoulu Estradin toimintaa Lappeenrannassa. Lindroos kävi katsomassa nuorisoteatterin harjoituksia ja bändi- ja sirkuskoulun esityksiä. ­ On hyvin kiinnostavaa ja ihailtavaa, että yhteisissä tiloissa tehdään näin monipuolisesti poikkitaiteellista yhteistyötä.

­ Kiinnostavaa on myös taidekoulun sijainti. Voisi kuvitella, että te voisitte hyvin hyödyntää Venäjän vanhaa sirkustraditiota ja osaamista.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) oli kutsunut Lindroosin vierailulle Estradiin, koska hänen mielestään taidekoulun olisi pikimmiten päästävä valtion tukeman taiteen perusopetuksen piiriin. Lindroos oli samaa mieltä, mutta ei pystynyt lupaamaan mitään. ­ Valtionosuuden piiriin ei ole pitkään aikaan voitu ottaa uusia taidekouluja, koska opetusministeriö ei ole omassa budjetissaan lisännyt tätä tarkoitusta varten käytettävää rahapottia, Lindroos sanoo. ­ Ministeriön on omassa budjettivalmistelussaan yksinkertaisesti lisättävä niitä rahoja niin, että valtionosuuden piiriin voidaan ottaa uusia yksiköitä. Oman käsitykseni mukaan näin ei ikävä kyllä ole tapahtumassa ainakaan vielä ensi vuoden budjetissa.

Opetushallitus on tänä keväänä tehnyt selvityksen, jonka mukaan taiteen perusopetuksen rahantarve on koko maassa kova. ­ Tuoreessa kartoituksessa nämä ongelmat tulivat hyvin rajusti esille. Paine lisätä rahoja on kova, Lindroos sanoo.

Lindroosin mukaan Estradin tapaiset taideharrastusten tarjoajat voivat olla merkittävässä roolissa, jos koulupäiviä saadaan uudistettua opetusministeri Antti Kalliomäen (sd.) ehdotuksen tapaan. Kalliomäki lisäisi oppituntien lomaan liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia, mitä ajatusta Lindroos lämpimästi kannattaa. ­ Taiteen perusopetusta voitaisiin ohjata koulupäivän yhteyteen. Joissakin kunnissa iltapäivätoimintaa on jo nyt rakennettu juuri niin, että siellä on joku Estradin tyylinen taidekoulu, joka hoitaa osan oppilaille tarjottavista harrastusmahdollisuuksista. Se ei ole mielestäni yhtään pöllömpi idea, päinvastoin erittäin kannatettava, Lindroos sanoo. ­ Koulupäivän yhteydessä järjestettävän harrastustoiminnan ei välttämättä tarvitse tapahtua koulun omissa tiloissa, vaan sitä varten voidaan paikallistasolla miettiä sopivia ratkaisuja. Eteni koulupäiväuudistus tai ei, Lindroosin mukaan joka tapauksessa koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa on laajennettava. Opetusministeriön juuri julkaistussa selvityksessä ehdotetaan, että valtionosuuteen oikeuttavaa aamu- ja iltapäivätoimintaa pitäisi lisätä 570 tunnista 760 tuntiin. Toiminta pitäisi asteittain ulottaa myös ylempien vuosiluokkien oppilaisiin. ­ Vedin itse työryhmää, joka vuosituhannen vaihteessa suunnitteli aamu- ja iltapäivätoimintaa ja jonka suunnitelmaan nykyinen laki perustuu. ­ Jo silloin tiesimme, että tarve tällaiselle toiminnalle oli paljon laajempi kuin se, miten aamu- ja iltapäivätoiminta on tällä hetkellä järjestetty. Raami oli kuitenkin niin tiukka, että mukaan saatiin vain eka- ja tokaluokkalaiset sekä erityisoppilaat.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos jutteli nuorisoteatterin Johanna Juslinin kanssa teatterin tulevasta Shakespeare-produktiosta.

Kirjoittaja:
Riina Nokso-Koivisto