MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Kamppailu Etelä-Karjalan tulevaisuudesta käynnistyi tiistaina toden teolla, kun Lappeenrannan Innovation Oy yhteistyökumppaneineen jätti sisäasiainministeriölle hakemuksen metsäalan osaamiskeskuksesta.
– Nyt on alkanut sen todellisen lobbaamisen aika, Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Tom Hultin sanoo.
Jos Suomessa yleensä on totuttu etsimään Turku-Tampere-Helsinki kolmista, eteläkarjalaisten kokoaman klusterin kanta löytyy linjalta Turku Lappeenranta ja kolmion hypotenuusan nousukulmaa mitataan aina Kajaanin korkeudella asti. Pelikentän neljäs tärkeä piste on Mikkeli ja sen Komposiitti- ja pinnoitealan osaamiskeskus.
KLUSTERI, johon kuuluu suuri joukko yhteisöjä ja yrityksiä eri puolilta maata, on ideoinut keinoja, joilla suomalainen metsäteollisuus saadaan uuteen nousuun.
Päivän sana on verkostoituminen. Hankkeessa ovat mukana muun massa metsäjätit Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj, Lappeenrannan, Imatran, Turun ja Varkauden kaupungit kehitysyhtiöineen sekä Kajaanin mittaustekniikan osaamiskeskus, Savonlinnan seudun kuntayhtymä.
Valtioneuvosto hakee uutta puhtia innovaatioverkostoihin eräänlaisen pudotuspelin kautta. Hultin uskoo, että nyt alkava kolmas kerta on myös se, joka erottaa jyvät akanoista.
– Kilpailu näistä superklustereista tulee olemaan erittäin kova. Osaamiskeskusten määrä tippuu jostakin 22 alle kymmeneen, Hultin arvelee.
METSÄALAN omaa osaamisverkkoa on kutonut Lappeenrannan Innovation Oy, joka kuuluu Hultinin johtamaan konserniin.
Hultinin mukaan Etelä-Karjalan ja koko Kaakkois-Suomen vahvuuksia ovat metsäalan lisäksi metalliteollisuus, kuljetusala ja Venäjän-kaupan osaaminen.
Olemme nähneet meidän vahvimpana osaamisalueenamme juuri metsäalan, joten meillä on myös valtakunnan tasolla vahvat perusteet vaatia metsäalan osaamiskeskuksen sijoittamista tänne, Hultin jatkaa.
HULTIN myöntää, ettei lappeenrantalaisten aloitteesta kudottu osaajien verkko ole ainoa, joka kalastaa itselleen osaamiskeskusohjelman mukaista asemaa metsäalan osaamiskeskuksena.
– Hakemuksia tullee varmasti kolme, mutta on mahdollista, että tiistaina on jätetty neljäskin hakemus, Hultin sanoo.
– Ne kaikki lähestyvät tätä haasteellista osaamisaluetta hieman erilaisesta näkökulmasta. Jyväskylän hakemuksen kärjessä ovat metsäteollisuuden käyttämät koneet ja laitteet, hän jatkaa.
JOENSUUN hakemuksen painopiste on taas metsäalan jalostusketjun alkupäässä.
– He haluaisivat kehittää metsäalan logistiikkaa ja myös puutuoteteollisuutta, johtaja Kyösti Ylijoki Lappeenrannan Innovation Oy:stä täydentää.
– Muut hakijat perustavat hakemuksensa omien alueidensa vahvuuksiin. Meidän lähtökohtanamme on ollut rakentaa tällaista metsä- ja paperiteollisuuden tulevaisuudenohjelmaa, Hultin jatkaa.
Ylijoen mukaan neljännen hakemuksen metsäalan osaamiskeskuksesta tekee ehkä rypäs, jossa on pohjanmaalaisia huonekalutehtaita ja sisustamiseen erikoistuneita yrityksiä sekä alan koulutusta järjestäviä oppilaitoksia.
KOKO systeemin ideointi jatkuu Hultinin mukaan vielä kaikilla tasoilla. Se kuuluu tavallaan homman luonteeseen. Osaamisverkko, rypäs tai klusteri, miten vain, on itse itseään organisoiva ja ohjaava systeemi.
– Samaan aikaan kun tätä tehdään, Suomen Akatemian pääjohtajan, professori Raimo Väyrysen johtamassa työryhmässä valmistellaan uutta verkostoitumisen mallia, niin kutsuttuja osaamiskeskittymiä, Hultin sanoo.
– Metsäteollisuus ry käynnisti myös muutama viikko sitten oman kansallisen tutkimushankkeensa, hän jatkaa.