KAISA JUNTUNEN
JOUTSENO. Pekka Keränen aloittaa syyskuun alussa uuden haasteellisen työn Lappeenrannan johtavana lääkärinä. Hän jatkaa samalla nykyistä pestiänsä Joutsenon johtavana lääkärinä.
– Tulen jakamaan aikani suurin piirtein niin, että Lappeenrannassa olen kaksi kolmasosaa ja Joutsenossa yhden kolmasosan, hän suunnittelee.
Suurin muutos Keräsen toimenkuvassa on se, että hän keskittyy vastaisuudessa vain hallinnollisiin hommiin. Joutsenossa Keränen on hoitanut myös potilaita päivystysvastaanotolla ja vuodeosastolla.
– Potilaita tulee varmasti ikävä, ja minulla on vaikutelma, että tunne on molemminpuolinen. Potilaan hoitaminen on ollut antoisin osa työtäni.
Elokuussa 55 vuotta täyttävä Keränen on toiminut omalääkärinä Joutsenossa jo 29 vuotta, joten moni kuntalainen on ehtinyt tulla hyvin tutuksi. Johtavan lääkärin tehtävää hän on hoitanut 16 vuotta.
UUSI HAASTE kahden kaupungin johtavana lääkärinä tuntui houkuttelevalta miehestä, joka on ollut vuosikausia samoissa ympyröissä.
– Minulla on vielä kymmenisen vuotta työuraa jäljellä ja haluan käyttää sen uudenlaisissa työtehtävissä. Odotan tulevaa mielenkiinnolla.
Keränen uskoo, että kahden kaupungin johtavan lääkärin hommien yhdistäminen onnistuu kivuttomasti nykytekniikan ansiosta.
– Vaikka en olekaan aina fyysisesti läsnä, niin asioita on helppo hoitaa sähköpostilla ja kännykällä.
Tehtävän kuva on erilainen Joutsenossa ja Lappeenrannassa. Joutsenossa johtavan lääkärin vastuulla on koko terveydenhuollon kenttä, Lappeenrannassa vain osa siitä. Lappeenrannassa mielenterveyspalveluissa ja vanhustyössä on omat johtajansa.
– Onhan Lappeenranta kuusi kertaa suurempi kaupunki, joten koko organisaatio on ihan toista kokoluokkaa. Siitä tulee omat ongelmansa.
Keräsen käsityksen mukaan Lappeenrannan terveyskeskuksen asiat ovat suhteellisen hyvällä tolalla.
– Kehitettävää kyllä löytyy molemmista kaupungeista.
KERÄSEN MIELESTÄ terveydenhuollolla on ratkaistavanaan kaksi suurta haastetta: väestön ikääntyminen ja elintasosairaudet. Väestön ikääntymisestä johtuvalle sairastelun lisääntymiselle ei voi tehdä pahemmin mitään, mutta elintasosairauksien välttämiseksi yhteiskunta voisi tehdä Keräsen mielestä enemmän.
Keränen nostaa erityisesti esiin kaksi merkittävästi lisääntynyttä vaivaa, päihdeongelmat ja aikuisiän diabeteksen.
– Ehkäisevään terveydenhoitoon pitäisi satsata enemmän resursseja, sehän olisi kannattavaa koko yhteiskuntatalouden kannalta. Ehkäisevä työ ei ole pelkästään terveydenhuollon asia, vaan laajemmin kuntien ja koko yhteiskunnan.
Johtavana lääkärinä Keräsellä riittää pohdittavaa siinä miten ohjata ihmisiä konkreettisesti kohti terveempiä elämäntapoja.
– Perinteinen valistus ei taida enää oikein toimia.
Keräsen omassa esimerkissä ei ole moittimista. Hän pelaa viikoittain tennistä ja harrastaa kaikenlaista muutakin liikuntaa. Miehen meriittilistalla on pari maratoniakin. Nuorena hän pelasi koripalloa alasarjatasolla.
Hän julistautuu myös intohimoiseksi penkkiurheilijaksi.
– Vaimon mielestä katson kaikkea, joka muistuttaa vähänkään urheilua.
KAINUUSSA Hyrynsalmella syntynyt Keränen tuntee olevansa enemmän kuin kotonaan Etelä-Karjalassa. Hänen äitinsä on Lappeelta lähtöisin ja Arja-vaimo on imatralaisia.
Joutsenossa asuvan Keräsen mökkimatka suuntaa Lappeenrantaan ja Kälvelän kylään.
– Jo lapsena vietin kaikki kesät Lappeenrannassa, Keränen kertoo.
Hoitoala kulkee Keräsen perhepiirissä verenperintönä. Hänen tyttärensä Sanna erikoistuu röntgenlääkäriksi Kuopiossa ja vaimo on mielenterveyshoitaja. Lappeenrannan johtavan lääkärin tehtävää tällä hetkellä hoitava Tarja Nylund on Keräsen sisar. Toinen tytär Minna ehti valmistua farmaseutiksi ennen kuin lähti opiskelemaan diplomi-insinööriksi.
KAROLIINA PAATOS
Kuvateksti
Pekka Keränen asuu Joutsenossa ja mökkeilee Lappeenrannassa.