Saimaan syvin kohta on Ristiinan Yövedellä. Paikan syvyys on tarkalleen 84,3 metriä. Suur-Saimaalta löytyy 60-70 metrin syvänteitä, mutta Saimaan eteläranta on matalaa.
Saimaalta ei löydy nykyaikaisia syvyystietoja läheskään joka kohdasta.
ILPO LESKINEN
Saimaan syvimmät paikat löytyvät jylhästä maastosta. Mitä korkeammalle mäet ja rantakalliot nousevat, sitä syvempää on vedenpinnan alla.
·Jyrkkien kalliorantojen tuntumasta löytyvät yleensä järven syvimmät paikat. Päijänne on tästä paras esimerkki, mutta asia pätee Saimaallakin, professori, geologi Matti Saarnisto sanoo.
SYVIN KOHTA sijaitsee Ristiinan Yövedellä, Käenniemenselällä Suuren Riuttasaaren lounaispuolella.
Paikan tarkka syvyys on viimeisten mittausten perusteella 84,3 metriä, kertoo apulaisjohtaja Jukka Varonen Merenkulkulaitoksen merenmittausyksiköstä.
·Syvyys on varmistettu moneen kertaan, joten lukemaa 84,3 voi pitää tarkistettuna ja lopullisena tuloksena.
SEURAAVAKSI syvimmät paikat löytyvät Savonlinnasta (70 metriä), Luonterilta (70 metriä) sekä Taipalsaaren Petraselältä ja Ilkonselältä (60-71 metriä). Luonterin ikivanhaa syvyystietoa ei ole Varosen mukaan varmistettu.
Syvänteitä löytyy myös Taipalsaarelta. 60-68 metrin syvänteitä löytyy Ilkonselältä, Kyläniemen kalasataman ja Suuren Jänkäsalon puolivälistä.
Petraselältä löytyy merikartan mukaan 68 metrin syvänne. Se on uusien tietojen mukaan kuitenkin 71-metrinen.
Puumalasta löytyy 60 metrin syvänne Viljakansaaren ja Partalansaaren välisestä Kietävälänvirrasta, Ruunasaarenselältä.
PIEN-SAIMAAN syvimmät paikat ovat 15-17 metrissä. Lappeenrannan Sunisenselän syvin kohta on 10 metriä. Lauritsalan Kanavansuun edustalta löytyy yli 10 metrin syvänne.
Joutsenon ja Imatran edustan syvänteet ovat 12-20 metrissä.
Ruokolahden Haapaveden syvin paikka on vesistön kapeimmassa kohdassa.
Rasilan ja Salosaaren välisestä Ukonsalmesta löytyy 29 metrin syvänne, kun pohjoisempaa Haapavedeltä löytyy 27 metrin syvänteitä.
SYVÄVÄYLIEN syvyydet tiedetään Varosen mukaan tarkalleen.
·Parhaillaan on menossa matalampien väylien kartoitus, jota merenmittausalus Kaiku tekee.
Väylien ulkopuolella syvyydet mitataan linjoittain 40 metrin välein.
·Linjalta tulee kaikki olennainen tieto talteen, mutta linjojen väliin jää tutkimattomia alueita.
NYKYAIKAISIA syvyystietoja ei ole läheskään joka kohdasta Saimaata. Osin tiedot ovat Varosen mukaan jopa tsaarinaikaisia.
·Väylien ulkopuolella syvyystiedot ovat vanhoja, ja laadulliset puutteet ovat tiedossa. Saimaa on iso järvi, ei sitä hetkessä tutkita.
VENEILIJÖIDEN kaikuluotaimet ovat Varosen mukaan pääsääntöisesti tarkkoja. Tosin syvänteissä kylmä vesi vääristää tulosta siten, että kaikuluotain näyttää todellisuutta enemmän.
·Veneilijöiden kaikuluotaimissa ei ole mahdollisuutta asettaa äänen etenemisnopeutta vedessä. Siksi laitteet näyttävät Suomen kylmissä vesissä todellisuutta enemmän, etenkin yli 60 metrin syvyyksissä.
·Ristiinan syvänteestäkin veneilijät ovat mitanneet yli 90 metrin syvyyksiä, Varonen sanoo.
SAIMAATA VOI PITÄÄ Suomen viidenneksi syvimpänä järvenä. Suomen syvin kohta, 95,3 metriä, sijaitsee Päijänteellä. Inarinjärven suurin syvyys on yli 90 metriä.
Pohjoissavolaisen Suvasveden syvin kohta on uusien tietojen mukaan 90-91 metriä. Vanhentunut tieto oli 102 metriä. Lammin ja Hämeenkosken Pääjärven syvin kohta on 85 metriä.
ENNEN SOTIA Suomen syvin kohta sijaitsi Saarniston mukaan Laatokalla Valamon saaristossa (225 metriä). Toiseksi syvin kohta löytyi Kuusamon Paanajärveltä (128 metriä).
·Inarin Muddusjärveä väitetään 134 metrin syvyiseksi, mutta tietoa ei ole tarkistettu, Varonen sanoo.