LIISA KUKKOLA
LAPPEENRANTA. Viime syksynä Iiris Kerosuo kyseli Lappeenrannan kaupunginteatterin ohjauksessaan Mistä rakkaus alkaa. Tänä kesänä hän on työryhmänsä kanssa joutunut takuulla miettimään Raymond Carverin asettamaa
kysymystä: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta.
Kerosuo on ohjannut Lappeenrannan kesäteatteriyhdistykselle Hilja Valtosen
(18971988) romanttista komediaa Vaimoke. Ensisilmäyksellä katsottuna romaanista sovitettu näytelmä esittäytyy puhdaspiirteisenä Suomi-filmitavarana. On valtosmaisesti sanavalmis ja itsepäinen tyttö Kirsti alemmasta sosiaaliluokasta, on ylimielinen kartanonherra Esko, on avioliittoaikeita näiden kahden välillä ja kaikenlaista juonittelua ennen kuin rakkaus pääsee alkamaan.
Hilja Valtonen oli aikanaan jonkin sortin esifeministi. Hänen tarinoissaan on pääosassa rohkea nainen, jolla on omaa tahtoa. Pitää myös muistaa, että Valtonen kirjoitti kirjansa ja näytelmänsä aikana, jolloin naisen ainoa tie ylöspäin oli avioituminen varakkaan miehen kanssa. Naisen rahatkin olivat aina miehen lompakossa, Iiris Kerosuo sanoo.
Kirsti on hyvin nykyaikainen ja aikaansa edellä. Hän vähät välittää perheen painostuksesta ja ilmoittaa esimerkiksi lopettavansa koulunkäynnin ja suostuvansa tekemään vaikka siivoojan töitä. Hän on hyvin teräväkielinen ja työtä pelkäämätön, Kaisu Kärri erittelee roolihahmoaan.
LAPPEENRANNAN kesäteatterissa nähdään ja kuullaan Vaimokkeesta Jorma Kairimon sovitus. Tekstiä ei ole nykyaikaistettu tähän päivään vaan kieliasuun on jätetty Valtosen ajan puhetta ja sanontoja. Niistä saisi kesäteatterilaisten mielestä loistavia iskulauseita vaikka t-paitoihin
painettavaksi: Mitä nainen tahtoo sitä tahtoo jumalakin.
Vaimokkeen filmatisoinnissa oli aikanaan musiikkia, sitä on myös Kairimon sovituksessa. Kirstin siskot kuuntelevat muun muassa lauantain toivottuja, joita tosin 1920-luvulla ei vielä radiosta kuultu, joten Harmony Sistersin sulokkaat äänet kaikuvat Linnoituksen kesäteatterissa heinäkuun puoliväliin saakka.
Musiikkinumeroita on myös jätetty jonkin verran pois ja vaihdettu tämän päivän iskelmiin. Sukupuolirooleillakin leikitellään näissä kohdissa, Iiris Kerosuo paljastaa.
VAIMOKKEEN voi hyvinkin katsoa perinteisenä harmittomana kesäteatteriesityksenä. Mutta pelkästään pinnalla ei Valtosen teksti olisi olisi elänyt ja kestänyt tähän päivään saakka. Vaimoketta on näytelty ja näytellään jatkuvasti, Lappeenrannan lisäksi tänä kesänä sitä esitetään ainakin Keski-Uudenmaan teatterissa Tuusulassa. Siellä esityksen ohjaa Kari Paukkunen.
Yllättävän paljon olemme löytäneet tuttuja asioita tekstistä. Se on tutkimusmatka rooliodotuksiin, Iiris Kerosuo sanoo.
Olemme etsineet näytelmästä vilpittömyyden, kahden ihmisen aitoja kohtaamisen hetkiä. Toki näytelmässä on karrikoidut roolinsa, mutta niiden yli päästään ja joissakin kohdin ihmisistä tulee rooleistaan vapaita, Iiris Kerosuo sanoo.
NOORA MELKEIN meni naimisiin tänä keväänä televisio-ohjelmassa, jossa hänelle etsittiin puolisoa. Siihen verrattuna vaimokkeen tarina lähtee lähes köykäisestä asetelmasta: kartanonherra Esko on lyönyt vetoa, että menee naimisiin ensimmäisen itseään nuoremman ja naimattoman naisen kanssa.
Vastaan astelee Kirsti, jonka kolme siskoa on jo ollut kihloissa Eskon kanssa. Vedonlyönti motiivinaan Esko vie leikin loppuun saakka, mutta niin tekee myös Kirsti, joka ei pelkää tulevaa eronneen naisen leimaa.
Hilja Valtonen kirjoitti teksteihinsä aina myös satiiria, tässä tekstissä se kohdistuu ainakin avioliittoon, Kerosuo toteaa.
ARI NAKARI
Kuvateksti
Kirsti (Kaisu Kärri) suostuu menemään naimisiin kartanonherra Eskon kanssa, vaikka tietääkin, ettei agronomilla ole pussissaan aitoja rakkauden jauhoja. Hilja Valtosen Vaimoketta esitetään Linnoituksen kesäteatterissa 28.6-15.7. kaikkiaan 14 kertaa.