LEENA SALLINEN
Kuusaan hovi on siirtynyt lopullisesti historiaan entisessä Muolaan pitäjässä luovutetussa Karjalassa. Rakennus on palanut, kertovat alueen
matkailijat.
Kuusaan hovi kuului Karjalankannaksen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten jäämistöön. Viime vuosina se oli jo pahasti rappeutunut ja autio.
Huligaanien työtä, selittivät nyky-Muolaan mummot pari vuotta sitten rakennuksen rappiota.
Kuusaan hovi oli alunperin lahjoitusmaahovi. Vuonna 1837 sen omistajaksi tuli kollegioneuvos Aleksandr Masalin, joka rakensi Kuusaan hoviksi
kutsutun komean kaksikerroksisen päärakennuksen.
Rakennus tunnettiin etenkin Aleksandra Kollontain (18721952) lapsuudenkotina. Kollontai oli Masalinin tyttärentytär. Hänestä tuli kirjailija, feministi, vallankumouksellinen ja Leninin läheinen työtoveri.
Hän toimi jatkosodan aikana Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläänä ja oli yhteyshenkilönä yrityksissä rauhanhierontaan vuonna 1944.
Neuvostoliiton aikana Kuusaan hovi oli käytössä ainakin lasten pioneerileirinä. 1990-luvulla talo ja sen sivurakennukset tyhjenivät ja alkoivat rappeutua. Käytännössä talo tuhottiin liki raunioksi jo ennen tulipaloa.
Vuonna 2002 Aleksandra Kollontain pää koristi vielä patsaana hovin puistoa, mutta sitten sekin pantiin nurin.
Nyt vain villiintynyt puisto muistuttaa, että paikalla on joskus ollut merkittävä rakennus, jossa on asunut merkittäviä ihmisiä.
Kuvateksti
ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN
Kuusaan hovi joulukuussa 2005.