MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Mari Karhula sulkee silmänsä, kohottaa hopeanväriseen alumiinifolioon käärityn koepullon suun lähelle nenäänsä ja nuuhkaisee.
Tilanne UPM Tutkimuskeskuksessa on tällä kertaa lavastettu. Jos kysymyksessä olisi oikea koe, laboratoriossa olisi Marin ja Asta Peltosen lisäksi kymmenkunta muutakin testaajaa eikä meillä sivullisilla olisi mitään asiaa paikalle.
– Koetilanteessa niin kutsuttu psykologinen efekti pyritään eliminoimaan. Raadin jäsenille ei anneta etukäteen mitään mielikuvaa siitä, millaisesta näytteestä on kysymys, vanhempi tutkija Matti Ristolainen kertoo.
– Tuotteen visuaalisia ja tunto-ominaisuuksia testataan aivan samoilla periaatteilla. Testiryhmän antamia tuloksia seurataan koko ajan ja meillä on sitä varten omat tietokoneohjelmat, hän jatkaa.
IHMINEN ajattelee aivoillaan, mutta informaatiota hän ottaa vastaan kaikilla aisteillaan. Mitä lähemmäksi yksilön kannalta todella tärkeitä elämänalueita tullaan, sitä tärkeämmiksi käyvät myös tuntoaistin, makuaistin ja nenän välittämät viestit. Ajatelkaa vaikka hyvää ja kauniisti katettua päivällistä…
Tavallista mattimeikäläistä ei juuri jaksa kiinnostaa se, miten eri kuiduista tehdyt massat käyttäytyvät Kaukaan paperikoneissa tai mitkä ovat eri paperilaatujen painatusominaisuudet.
Silti vielä painomusteelta tuoksuvassa sanomalehdessä on jotakin, joka kruunaa aamiaishetken.
– Me olemme kehittäneet täällä analysointimenetelmän, joilla tutkimme hajuja. Me haistelemme täällä, miltä erilaiset paperit, painetut ja painamattomat tuoksuvat, Ristolainen kertoo.
Viininmaistajilla on rikas sanastonsa, jolla testattavan viinin ominaisuuksia kuvataan. Myös hajulaboratorion testaajat käyttävät omaa koodia, jolla nenän antamat signaalit tulkitaan.
– Testaaja testaa näytteen kokonaishajun ja sen voimakkuuden. Hän erittelee myös tämä kokonaishajun eri osatekijöitä, ja se on erittäin vaativa tehtävä. Siksi tehtävään tarvitaan perusteellinen koulutus, Ristolainen jatkaa.
Ristolaisen mukaan UPM:n laboratorioissa on tutkittu yhtiön tuotteiden aistinvaraisia ominaisuuksia iät ja ajat.
Aivan viime vuosina UPM Tutkimuskeskuksessa on paneuduttu tällaiseen tutkimukseen todella systemaattisesti ja intensiivisesti.
Tutkimus on tuottanut jo myös useita väitöskirjoja.
TOISESSA huoneessa Anne Salmi tarttuu jättikokoiseen sluuppiin ja painaa sen linssin pöydällä olevan neliväripainoksen pintaan.
– Visuaalisessa arvioinnissa katsotaan, miltä painettu paperi ja painamaton paperi näyttävät, Ristolainen jatkaa.
Tärkeää Ristolaisen mukaan on myös se, miltä paperi tai siitä valmistettu graafinen tuote tuntuu.
– Meillä on kehitteillä myös muita paperin aistivaraisia ominaisuuksia mittaavia menetelmiä. Meitä kiinnostaa jopa se, millainen ääni paperista lähtee, kun sitä selataan.
PAPERIN aistivaraisilla ominaisuuksilla on merkitystä tuotteen menekin kannalta. Tutkimuskeskuksen tutkimustyö on siten tuotekehittelyä, jolla pyritään parantamaan yhtiön tuotteiden kilpailukykyä.
– Jos esimerkiksi mainostoimisto valitsee paperia tiettyyn mainostuotteeseen ja he saavat itse päättää, millaista paperia käytetään, he kokeilevat eri vaihtoehtoja ja harkitsevat hyvinkin tarkkaan, Ristolainen uskoo.
UMP:n papereilla on tietenkin hillitty charmi. Ristolaisen mukaan tuotekehittelyssä pyritään siihen, että paperit ovat tuoksujen suhteen hyvin neutraaleja.
Kustantajat ja mainostajat saattavat kuitenkin myös varta vasten muokata julkaisujensa tuoksua.
– Väritoimittajilta löytyy sarja erilaisia hajusteita ruusuntuoksusta aina palaneen kumin käryyn. Tosin viimeksi mainittuun hajuun en ole vielä itse törmännyt missään painotuotteessa, Ristolainen naurahtaa.
KAROLIINA PAATOS
Kuvateksti
UPM Tutkimuskeskuksessa työskentelevä Mari Karhula näyttää, miten hajutesti tehdään näytteestä oikeaoppisesti. Se on kevyt nuuhkaisu silmät suljettuna.