JYRI HÄNNINEN
Lappeenranta. Kaupunginvaltuutettu Olli Naukkarinen myöntää olevansa oudossa tilanteessa. Vastapäätä istuu kulttuurisihteeri Jorma Kallio ja puheenaiheena on kulttuuripolitiikka. Ei siis olla kauppatieteilijä-Naukkarisen vahvimmalla alueella.
– En tee mitenkään aktiivisesti kulttuuripolitiikkaa. Kulttuurihallinnon alasta kirjastopalvelut ovat lähimpänä sydäntäni. Kirjastolla on ollut suuri merkitys suomalaisen sivistyksen ja osaamisen luomisessa.
Naukkarisen johtama Lappeenrannan kaupungin tarkastuslautakunta vaati keväällä kulttuuritoimelta lisäselvityksen budjettiylityksistä. Kulttuuritoimi ylitti vuonna 2005 talousarvionsa 269 000 eurolla eli 4,2 prosentilla.
– Määrärahat ovat ehkä pienet. Mutta silti en ymmärrä, että toimiala voi ylittää budjettinsa ilman, että sitä tuodaan edes kunnolla keskusteluun. Etenkin, kun ylitys on suhteellisesti laskettuna varsi suuri.
Kallio sanoo, ettei hän vastusta budjettikuria. Ongelma on vain siinä, että Lappeenrannassa kulttuuritoimen budjetti on lähtökohtaisesti aivan liian pieni.
– Muut vastaavan kokoiset kaupungit käyttävät asukasmäärään suhteutettuna kulttuuriin yli kahdeksan miljoonaa euroa, kun Lappeenrannassa summa on vain reilut kuusi miljoonaa. Puuttuvalla kahdella miljoonalla tehtäisiin paljon asioita.
– Sosiaali- ja terveystoimen vuosittaiset budjettiylitykset ovat samaa luokkaa kuin koko kulttuuripuolen budjetti. Kulttuuripuolen rahoitusta leikkaamalla ei pelasteta kaupungin taloutta, eikä rahoituksen lisäyksellä myöskään tuhottaisi sitä, Kallio sanoo.
Naukkarisen mukaan kulttuuritoimen määrärahoista voidaan käydä keskustelua ja pohtia, ovatko ne riittävällä tasolla.
– On kuitenkin pidettävä mielessä se ikävä tosiasia, että julkista rahaa on käytettävissä rajallinen määrä. Kunta hoitaa ensisijaisesti lain vaatimat terveys- ja koulupalvelut. Valitettavasti kulttuuri on se toimiala, josta myös joudutaan tinkimään tiukan talouden aikana.
– Taloudellisesti kulttuurihallinnon tilanne on yhtä vaikea nyt kuin se oli 1990-luvun alun lamavuosina. Taidelaitosten johtajat alkavat olla kypsyneitä rahattomuuteen. Esimerkiksi teatterinjohtaja Antti Majanlahti on sanonut heittäneensä rukkaset kehään, koska nykyisessä tilanteessa on mahdotonta johtaa taidelaitosta, Kallio sanoo.
Piikki auki -periaatteella tyyppisiä lisäyksiä kulttuuritoimelle Naukkarinen ei hyväksy. Naukkarisen mielestä määrärahojen korottaminen tulee perustella huolella.
– Pitää katsoa, mitä halutaan tuottaa ja minkälaiseen lopputulokseen pyritään. Lisärahan pitäisi kasvattaa myös kävijämääriä. Olennainen kysymys on, mitä palveluita kuntalaiset haluavat. Jos tuotetaan ihmisten haluamia palveluita, se alkaa näkyä myös taloudessa.
– Kulttuuripalvelut saivat kohtuullisen hyvän arvosanan kuntalaisilta viimeisissä kyselyissä. Negatiivista palautetta annetaan yleensä takuuvarmasti, positiivista vähemmän. Ja jos negatiivista palautetta ei tule, hoidamme asiat vähintään kohtuullisesti, Naukkarinen sanoo.
– Tässä on seisovan veden ongelma. Vesi, joka ei virtaa, ei edes muista miten se kulkee uomassa. Kun ihmisille ei tarjota kulttuuria, eletään tietyssä apatiatilassa, eikä edes tiedetä paremmasta, Kallio toteaa.
Kallion mielestä Lappeenrannan kulttuurihallintoa täytyisi uudistaa. Kallio toivoisi uuden kulttuurijohtajan viran perustamista. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja Heikki Timonen.
– Meiltä puuttuu kulttuurijohtaja, joka ajaisi kulttuuriasioita aktiivisesti ja toisi näkemyksiä esille myös kulttuurilautakuntaan ja kaupunginvaltuuston päin. Väli kulttuuripuolen ja keskushallinnon välillä on liian suuri, Kallio sanoo.
– Mitä uusi virka toisi tullessaan? Mikä sen yleisjohtajan rooli olisi? Naukkarinen kysyy.
– Yleisjohtaja kokoaisi yhteen pirstaleista kulttuurihallintoa, asettaisi selkeitä tavoitteita ja toimisi niiden puolesta.
– Mutta entä jos uusi virka olisi pois kulttuurihallinnon kokonaisresursseista? Eikö sama raha olisi parempi sijoittaa vaikka paikallisten kulttuuriyhdistysten tukemiseen? Naukkarinen jatkaa.
Kallion mukaan uusi kulttuurijohtaja voisi onnistua nostamaan kulttuurimäärärahoja ja katsomaan myös pitemmälle tulevaisuuteen. Hänen ansiostaan Lappeenrannan kulttuurin kenttä voisi olla paljon nykyistä elinvoimaisempi tulevaisuudessa. Naukkarisen ilmeestä päätellen Kallion suunnitelmat eivät kuitenkaan vakuuttaneet häntä.
JYRI HÄNNINEN
Kuvateksti
Jorma Kallio (vas.) ja Olli Naukkarinen kävivät väittelyä Lappeenrannan kulttuuripolitiikasta. Tavoitteista kaksikko oli monessa tapauksessa samaa mieltä, mutta keinoista niiden saavuttamiseksi ei aina löytynyt yksimielisyyttä.