Rauhan ja Tiurun uusi elämä alkaa kaavoituksella

Joutsenon kaupunginvaltuustossa ei kuulunut epäileviä ääniä sairaala-alueen myymisestä. Lukio jaksaa yhä nostattaa valtuustokeskustelussa korkeitakin laineita.

SARI PULLINEN

JOUTSENO. Rauhan ja Tiurun kehittäminen alkaa kaavoituksen käynnistämisellä. Kaavaa aletaan laatia ensimmäiseksi sairaala-alueen keskelle.

Joutsenon kaupunginvaltuustossa ei kuulunut maanantai-iltana epäilyksen ääniä, kun Joutsenmaa Oy valittiin vuoden kaupungin omistuksessa olleen alueen kehittäjäksi.

Suunnitellun matkailu- ja vapaa-ajankeskuksen rakentaminen ajoittuu monelle vuodelle. Nyt hyväksyttyä yhteistyö- ja aiesopimusta seuraa vielä kolme muuta vaihetta ennen kuin aletaan tehdä varsinaisia kiinteistökauppoja.

Sopimus on laadittu siten, että ellei ostaja onnistu suunnitelmissaan sopimuspaperin mukaisesti, koko kauppa raukeaa.

Rauhan ja Tiuruniemen asukkaiden äänen toi valtuustosaliin Tapio Virkki (sd). Asukkaissa elää toisaalta pelko siitä, kuinka käy kaupan myötä

virkistys- ja ulkoilualueiden, mutta toisaalta ilo siitä, että vuosikaudet tyhjillään uinuneisiin rakennuksiin tulee viimein eloa.

Virkki luotti Joutsenmaan antamiin tietoihin virkistysreittien säilymisestä.

Hän myös piti sopimusta niin riskittömänä kuin mahdollista. Kari Puolakka

(kok.) kantoi huolta siitä mahdollisuudesta, että alue joutuu panttina rahoittajien haltuun, eli kenties sellaisiin käsiin, joita kaupunki ei olisi itse hyväksynyt. Kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski myönsi, että tämä riski on olemassa ensimmäisessä kaupassa, mutta jos projekti jää kesken, muita alueita ei tarvitse myydä.

Hanna-Kaisa Lähde-Summanen (vihr.) toivoi, ettei kaavaa laadittaessa unohdeta alueen kulttuurihistoriaa eikä luonnonarvoja.

Rauha-kauppoja enemmän keskustelua aiheutti lukio. Kari Puolakka tuntui käyvän salissa yhden miehen taistelua peläten säästöjen ja kurssisupistusten näivettävän koko lukion.

– Lukio on joutunut kaupungin talouskriisin maksajaksi. Miksi Joutseno haluaa tuhota ylpeytensä? Puolakka moitti.

Hän myös ihmetteli sitä, kuinka valtuutetut voivat tietää opettajia paremmin, mitä lukiossa tapahtuu.

Korkiakoski rauhoitteli, että lukion rehtorin viransijaiseksi valittu Mika Luukkonen luottaa lukion resursseihin.

Sivistyslautakunnassa puhetta johtava Anni Kekki (kesk.) piti lukiokeskustelua opettavaisena, mutta oli tuskastunut siihen, että se yhä vain jatkuu.

Hän toivoi, että valtuusto keskittyisi listalla varsinaisesti olleeseen asiaan eli lukion 22 000 euron lisämäärärahaesitykseen, mikä myös hyväksyttiin.

Puolakka esitti lukiolle koko budjettivajeen täyttämistä eli 44 000:ta euroa, mikä kirjattiin pöytäkirjaan eriävänä mielipiteenä.

Lastensuojelusta käytiin korkealentoistakin arvokeskustelua. Sosiaali- ja terveystoimi sai valtuustolta lastensuojelun yllättävää laskua varten 83 000 euron lisämäärärahan.

Pentti Tamminen (sd) kehotti kaupunkia vakinaistamaan määräaikaisia työntekijöitään. Heitä työskenteli viime vuonna 192, eli 23 enemmän kuin vuotta aiemmin.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Titta Karppinen (sd) piti sijaisten vakinaistamista hyvänä ratkaisuna tulevaisuudessa häämöttävään henkilöstöpulaan. Vieressä henkilöstöpolitiikkaa pohtivat Markku Huotarinen (sd) ja Heikki Ruohio (sd).

Kirjoittaja:
Sari Pullinen