Rutolan Lapatonniemeen tulee Lappeenrannan uusi rantalähiö

Ruoholammen ja Mikkelintien väliseen niemeen kaavaillaan yli sataa omakotitonttia sekä rivitalotontteja. Harjun päälle sijoittuvat tontit valmistuvat hakuun vuoden parin kuluttua. Vanha saha-alue vaatinee maan puhdistamista. Kaupungin lupaama tonttitakuu

LAPPEENRANTA. Lappeenranta hakee nyt tosissaan ja vauhdilla rannanläheisiä uusia vetovoimaisia tonttialueita. Rutolan Lapatonniemeen kaavaillun rantalähiön tontit saattavat olla tarjolla jo vuoden parin kuluttua, arvioi kaavoituspäällikkö Erkki Jouhki.

46 hehtaarin alueelle sovitellaan 100­120 omakotitonttia ja niiden lisäksi rivitalotontteja. 10 kilometriä Lappeenrannan keskustasta sijaitseva alue rajautuu pohjoisessa Pien-Saimaan Rovonlahteen, lännessä Rutolanlahteen, lounaassa Valtatie 13:een, etelässä Rutolan kylään ja idässä Munterontiehen sekä Sahalahteen.

Rutolan Lapatonniemen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville ensi viikolla. Rutola muodostuu lähivuosina yhdessä Ruoholammen kanssa Lappeenrannan tärkeimmäksi pientalorakentamisen laajenemissuunnaksi. Ruoholammen kakkosalueen asemakaava on hyväksytty viime helmikuussa ja sen jatkoksi laaditaan parhaillaan kolmosalueen asemakaavaa.

MYÖS RUOHOSAAREN kaavoitus Skinnarilassa on vireillä. Kampusaluekin etenee.

Tarjolle tulee lähivuosina poikkeuksellisen paljon rannanläheisiä tontteja.

Ylitarjonnasta ei Jouhkin mukaan ole kysymys.

­ Liikatarjontaa ei mielestäni tule. Tässä noudatetaan kaupunginjohtajan asettamaa tonttitakuutavoitetta. Sen mukaan vuotuisen tarjonnan pitää olla 100­150 tonttia, minkä lisäksi pitää olla kaavoitettuna parin vuoden varanto.

Painopiste on lähivuosina länsialueilla.

­ Viidessä vuodessa länsialueille tulee 3 000­4 000 uutta asukasta. Sen takia myös kouluja ja päivähoitotiloja on saatava lisää. Ehkä myös suunniteltu länsialueen uimahalli saa vauhtia.

Jouhkin arvion mukaan Ruoholammen ja Lapatonniemen tontit tulevat tarjolle ennen Ruohosaarta, jonne on rakennettava ensin silta.

Lappeenranta tuntuu nyt kaavoittavan parhaat alueet rytinällä.

­ Seuraavaksi täytyy mennä Viipurintieltä etelään päin sekä Laihian ja Murheistenrannan suuntaan.

LAPATONNIEMEEN ei tule omarantaisia tontteja.

­ Se on sen verran korkea kukkula, että rakennukset tulevat lähinnä kukkulan laelle, erittäin hyville paikoille. Lapatonniemeen on hyvät yhteydet ja paikka on hyvin viehättävä.

Kaupunki hankki 1980-luvulla silloiselta Enso Gutzeitilta Rutolasta 150 hehtaarin alueen, joka ulottui Lapatonniemestä Torppakylään.

Lapatonniemi on tällä hetkellä rakentamatonta metsämaata. Alueella toimi Rutolan saha 1930-luvun alkuun saakka. Niemessä on vanhoja perustuksia saha-ajoilta. Sahan takia maaperä pitää tutkia.

­ Tutkimukset ovat käynnissä eikä tuloksia vielä ole, kertoo Jouhki.

Mahdollisen maanpuhdistuksen kustantanee kaupunki. Neuvotteluja kustannustenjaosta on käyty myös edellisen käyttäjän kanssa.

Suunnittelualueen rajalla on Väliväylän tukinuittoa varten 1800-luvun lopulla rakennettu kanava, joka johtaa Rutolanlahdesta Myllylampeen.

Niemenkärjessä on entinen tukkien pudotuspaikka laiturirakennelmineen.

Valtatie 13 siirtyy Kuutostien parantamisen myötä pois suunnittelualueelta.

Nykyinen valtatien osuus muuttuu kaduksi.

Asemakaavaluonnos saataneen eri vaiheiden jälkeen nähtäville heinäkuussa.

Sen jälkeen asemakaavaehdotus etenee tekniseen lautakuntaan ja ja lopulta valtuustoon.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju