EDUSKUNNAN entinen imatralainen puhemies, valtioneuvos Riitta Uosukainen pokkaa tänä aamuna eduskunnan arvokkaan satavuotisjuhlamitalin yhdessä tasavallan presidentin, entisten presidenttien ja muiden entisten puhemiesten kanssa.
Hän pitää hyvin ihmeellisenä ilmiönä sata vuotta sitten hyväksyttyä valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia, koska Suomi eli silloin tsaarinvallan aikaa.
Naiset saivat silloin äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, mutta Uosukainen muistuttaa, että myös valtaosa Suomen miehistä sai samaan aikaan äänioikeuden.
Se oli valtava tapahtuma ja kymmenkertaisti äänioikeutettujen määrän.
Suomen ensimmäiseen eduskuntaan valittiin 19 naista ensimmäisissä vuoden
1907 vaaleissa.
Eduskunnan satavuotisjuhlinta huipentuu tänään juhlaistuntoon ja -konserttiin illalla.
YHDEKSÄN vuoden puhemiesaikanaan Riitta Uosukainen puhui eduskunnan arvostuksen puolesta. Sitä pitää vaalia koko ajan.
Katsoin, että arvostus on vaaranalainen. Ihmiset eivät ymmärrä antaa sille arvoa hyvän sään aikana. Ei pitäisi tarttua jokaiseen pieneen yksityiskohtaan ja kiinnittää huomiota vain ulkonaisiin seikkoihin.
Kansanedustajat saavat ottaa itse täyden vastuun eduskunnan arvostuksesta ja katsoa peiliin. Heidän pitää hoitaa ryhdikkäästi sitä tehtävää, jonka he ovat kansalta saaneet. Se on korkea mandaatti, Uosukainen muistuttaa.
UOSUKAINEN toivoo satavuotisjuhlan säpsähdyttävän kansanedustajia, sillä heillä on erinomaiset edellytykset tehdä työtään.
Siellä on hyvät tilat ja heillä on avustajat, joita toivoisin sanottavan sihteereiksi, koska se kertoo heidän työnsä laadusta. Lisärakennus on ehdottomasti osoittautunut tarpeelliseksi ja hyväksi.
Valtioneuvos Uosukaisen mielestä demokratian hinta ei ole Suomessa korkea, mutta eduskunnan täytyy menetellä myös sen arvoisesti.
Hän pitää myös kansan moittimia kansanedustajien matkoja tarpeellisina.
Tietenkin voidaan miettiä delegaatioiden suuruutta, mutta kansainvälistyminen on ollut ihan välttämätöntä.
UOSUKAINEN sanoo miettineensä monta kertaa, pitäisikö kansanedustajia olla nykyiset kaksisataa tai vain sata, mitä on aina silloin tällöin vaadittu.
Edellisen eduskunnan aikana hän jopa lasketutti, mistä ne sata kansanedustajaa sitten olisivat.
Jos heitä olisi vain sata, heitä ei olisi paljon mistään. Mielestäni on tärkeää, että koko maa on edustettuna. Valiokuntatyö on edelleen kansanedustajan tärkein työ, ja siinä tarvitaan nämä 200. Sata ei repeäisi joka paikkaan, mutta tärkeintä on kansanedustajien alueellinen edustavuus.
Valtaosa kansanedustajista tulisi pienemmässä eduskunnassa pääkaupunkiseudulta. Etelä-Karjalasta menisi läpi ehkä pari, kun viimeksi heitä valittiin viisi.
Kansanedustajat näkyvät ja tuntuvat alueillaan. Kyllä siinä on paljon hyvää.
EUROOPAN unioni on vienyt eduskunnan päätösvaltaa Brysseliin, mutta valtioneuvos Uosukaisen mielestä Suomessa päätösjärjestelmä on hoidettu hyvin, ja sitä on kopioitu muuallakin.
Eduskunnan valta on toisaalta lisääntynyt siinä, että se valitsee pääministerin ja hallituksen ilman presidentin ohjausta.
Muutenkin päätöksenteko on Mauno Koiviston ajoista lähtien mennyt normaaliparlamentarismiin. Sodan jälkeen presidenttivetoisuus vahvistui tietyistä syistä, vaikka se ei ollut tarkoitus.
EU-JÄSENYYS ja perustuslaki eivät Uosukaisen mielestä edellytä paljon puhuttua kahden lautasen problematiikkaa, kun sekä presidentti että pääministeri istuvat huippukokousten illallispöydässä.
Se oli Martti Ahtisaaren tulkinta ja jäi voimaan. Mitään ei kuitenkaan tarvitse muuttaa, jos presidentti ei menekään syömään niiltä lautasilta.
Eduskunnalle vastuussa oleva pääministeri on se henkilö, joka vastaa Suomen EU-politiikasta. Tämä on ollut kantani koko ajan.
Kuvateksti
ES-ARKISTO/TARJA SÄRKKÄ
Riitta Uosukainen katsoo, että demokratian hinta ei ole Suomessa korkea.
Lisärakennus, avustajat ja matkat ovat tarpeellisia.
Kansanedustajat näkyvät ja tuntuvat alueillaan. Siinä on paljon hyvää.
Riitta Uosukainen
Pääministeri on se henkilö, joka vastaa Suomen EU-politiikasta.
Riitta Uosukainen