Aarteita maalta ja mereltä

Ylämaan jalokivimessuilla ihastellaan kiiltävien kivien lisäksi fossiileja ja meteoriitteja.

PAULA TAIPALE

YLÄMÄÄ. Ylämaan jalokivimessuilla näytillä oleva jättiläisfossiili on arvoitus

omistajalleenkin. Suurimman koskaan Suomessa näytillä olleen ammoniittifossiilin

toi messuille saksalainen Claus Hagemann.

205 miljoonaa vuotta vanha fossiili painaa 80 kiloa. Paikalliset asukkaat

löysivät sen alkuvuodesta Madagaskarin Mahajanga-alueelta, kymmenien metrien

syvyydestä.

Ammoniitin kasvaminen liki puolimetriseksi esihistoriallisella jurakaudella on

arvoitus. Nopeaan kasvutahtiin ovat vaikuttaneet ammoniittilajin lisäksi veden

lämpötila ja laatu sekä ravinnon laatu ja saanti. Ammoniitti ei kuitenkaan

elänyt satoja vuosia, vaan pikemminkin normaalin mittaisen elämän.

Ammoniitit olivat mustekalojen luokkaan kuuluvia merieläimiä, joilla oli

spiraalimainen kotelo. Ammoniitti kasvatti kuoren ympärillään. Kasvaessaan se

kasvatti suuremman kammion, joten kuori oli sarja suurenevia kammioita, joista

suurimmassa oli itse eläin.

Lappeenrantalaisten Juha ja Mervi Peuhkurin lapsia kivet kiinnostavat. Lapset

ovat ensi kertaa käymässä jalokivimessuilla. Jere Peuhkuri osti kiven omilla

rahoillaan, nyt tekee mieli madagaskarilaista vaaleaa, pienempää fossiilia.

– Yksi fossiili voidaan meidän perheeseen ostaa, sanoo Mervi Peuhkuri.

– Myyjät viitsivät selittää myös junioreille, saa myös tietoa, Juha Peuhkuri

sanoo.

– Ulkona on kaupallinen osasto. Sisällä talossa on se, mistä oikeasti pidän, eli

hyvistä fossiileista, Saksan perjantaiseen jalkapallo-otteluun virittäytynyt

Claus Hagemann esittelee myyntipöytäänsä.

Tarjolla on kivikorujen, akaattien ja ametistien lisäksi Madagaskarin

labradoriittia, Ylämaan spektroliitin sisarkiveä tummina kivisydäminä.

– Ostin ennen spektroliittia ja myin Saksassa, Hagemann kertoo. Nyt hinnat ovat

kohonneet liian korkealle saksalaiseen makuun.

Meteoriitin

pölyä Saharasta

Kreikasta ensi kertaa jalokivimessuille simpukoita ja kotiloita tuonut Maria

Demertzis keräilee itse kaikenlaisia kuoria. Hänellä on pieni museo Kreikassa ja

simpukkabisnestä ympäri Eurooppaa, Amerikkaa ja Filippiinejä.

Simpukoiden ja kotiloiden värikkäät, piikikkäät, raidalliset tai kiillotetut

kuoret tulevat maailman meriltä; Tyyneltä valtamereltä, Afrikasta ja Aasiasta.

– Kun lapsena Australiassa kävelin rannalla, laskuveden aikaan näkyi hiekalla

halkeama. Kun sitä kaivoi, löytyi tällainen, Demertzis nostaa pöydältä

piikikkään, raidallisen kuoren. Simpukat ovat kuitenkin työtä, Demertzisin

sydäntä lähempänä ovat mineraalit.

– Kun muutaman millimetrin kokoisen kotilon suurentaa tietokoneen ruudulle,

siinä näkyy kauniita, symmetrisiä muotoja. Taiteelliset ihmiset, jotka

rakastavat luontoa, keräävät simpukankuoria. Taiteilijat, muusikot, maalarit ja

biologian opiskelijat, Demertzis luettelee.

Näytteilleasettajat ympäri maailman tuovat kansainvälistä tunnelmaa

Jalokivikylään. Yhteensä näytteilleasettajia on lähes sata. Intiasta ja

Afrikasta mukaan ilmoittautuneita ei perjantaina näkynyt.

Syynä on messujen johtaja Esko Hämäläisen mukaan viisumin saamisen hitaus,

muuallakin kuin Venäjällä. Myös jalomineraalien maastavientikäytännöt

vaihtelevat maittain.

24. kertaa järjestettävillä messuilla voi saada käsiinsä palan avaruutta:

postimerkin leimassa on hiukka tomua Algerian Saharaan pudonneesta

meteoriitista. Meteoriitti on peräisin Marsin ja Jupiterin väliseltä

asteroidivyöhykkeeltä.

Muita messujen ihmeitä ovat Rahapaja Oy:n kivimitalit, joissa on yhdistetty

hopeaa ja kiveä. Kivimitaleita tullaan valmistamaan myös spektroliitista.

Perjantaina alkaneet jalokivimessut päättyvät sunnuntaina.

KAROLIINA PAATOS

Kuvatekstit

Ylämaan jalokivimessuilla 19 vuotena käynyt Claus Hagemann pitää fossiileista ja

kannattaa kotimaataan Saksaa jalkapallossa.

Lappeenrantalaiset Jere ja Mette Peuhkuri keräsivät Lapin-matkalta kasan kiviä

matkamuistoiksi. Messuilla suosikkikiveä on hankala valita.

Kirjoittaja:
Paula Taipale