PAULA TAIPALE
YLÄMÄÄ. Ylämaan jalokivimessuilla näytillä oleva jättiläisfossiili on arvoitus
omistajalleenkin. Suurimman koskaan Suomessa näytillä olleen ammoniittifossiilin
toi messuille saksalainen Claus Hagemann.
205 miljoonaa vuotta vanha fossiili painaa 80 kiloa. Paikalliset asukkaat
löysivät sen alkuvuodesta Madagaskarin Mahajanga-alueelta, kymmenien metrien
syvyydestä.
Ammoniitin kasvaminen liki puolimetriseksi esihistoriallisella jurakaudella on
arvoitus. Nopeaan kasvutahtiin ovat vaikuttaneet ammoniittilajin lisäksi veden
lämpötila ja laatu sekä ravinnon laatu ja saanti. Ammoniitti ei kuitenkaan
elänyt satoja vuosia, vaan pikemminkin normaalin mittaisen elämän.
Ammoniitit olivat mustekalojen luokkaan kuuluvia merieläimiä, joilla oli
spiraalimainen kotelo. Ammoniitti kasvatti kuoren ympärillään. Kasvaessaan se
kasvatti suuremman kammion, joten kuori oli sarja suurenevia kammioita, joista
suurimmassa oli itse eläin.
Lappeenrantalaisten Juha ja Mervi Peuhkurin lapsia kivet kiinnostavat. Lapset
ovat ensi kertaa käymässä jalokivimessuilla. Jere Peuhkuri osti kiven omilla
rahoillaan, nyt tekee mieli madagaskarilaista vaaleaa, pienempää fossiilia.
Yksi fossiili voidaan meidän perheeseen ostaa, sanoo Mervi Peuhkuri.
Myyjät viitsivät selittää myös junioreille, saa myös tietoa, Juha Peuhkuri
sanoo.
Ulkona on kaupallinen osasto. Sisällä talossa on se, mistä oikeasti pidän, eli
hyvistä fossiileista, Saksan perjantaiseen jalkapallo-otteluun virittäytynyt
Claus Hagemann esittelee myyntipöytäänsä.
Tarjolla on kivikorujen, akaattien ja ametistien lisäksi Madagaskarin
labradoriittia, Ylämaan spektroliitin sisarkiveä tummina kivisydäminä.
Ostin ennen spektroliittia ja myin Saksassa, Hagemann kertoo. Nyt hinnat ovat
kohonneet liian korkealle saksalaiseen makuun.
Meteoriitin
pölyä Saharasta
Kreikasta ensi kertaa jalokivimessuille simpukoita ja kotiloita tuonut Maria
Demertzis keräilee itse kaikenlaisia kuoria. Hänellä on pieni museo Kreikassa ja
simpukkabisnestä ympäri Eurooppaa, Amerikkaa ja Filippiinejä.
Simpukoiden ja kotiloiden värikkäät, piikikkäät, raidalliset tai kiillotetut
kuoret tulevat maailman meriltä; Tyyneltä valtamereltä, Afrikasta ja Aasiasta.
Kun lapsena Australiassa kävelin rannalla, laskuveden aikaan näkyi hiekalla
halkeama. Kun sitä kaivoi, löytyi tällainen, Demertzis nostaa pöydältä
piikikkään, raidallisen kuoren. Simpukat ovat kuitenkin työtä, Demertzisin
sydäntä lähempänä ovat mineraalit.
Kun muutaman millimetrin kokoisen kotilon suurentaa tietokoneen ruudulle,
siinä näkyy kauniita, symmetrisiä muotoja. Taiteelliset ihmiset, jotka
rakastavat luontoa, keräävät simpukankuoria. Taiteilijat, muusikot, maalarit ja
biologian opiskelijat, Demertzis luettelee.
Näytteilleasettajat ympäri maailman tuovat kansainvälistä tunnelmaa
Jalokivikylään. Yhteensä näytteilleasettajia on lähes sata. Intiasta ja
Afrikasta mukaan ilmoittautuneita ei perjantaina näkynyt.
Syynä on messujen johtaja Esko Hämäläisen mukaan viisumin saamisen hitaus,
muuallakin kuin Venäjällä. Myös jalomineraalien maastavientikäytännöt
vaihtelevat maittain.
24. kertaa järjestettävillä messuilla voi saada käsiinsä palan avaruutta:
postimerkin leimassa on hiukka tomua Algerian Saharaan pudonneesta
meteoriitista. Meteoriitti on peräisin Marsin ja Jupiterin väliseltä
asteroidivyöhykkeeltä.
Muita messujen ihmeitä ovat Rahapaja Oy:n kivimitalit, joissa on yhdistetty
hopeaa ja kiveä. Kivimitaleita tullaan valmistamaan myös spektroliitista.
Perjantaina alkaneet jalokivimessut päättyvät sunnuntaina.
KAROLIINA PAATOS
Kuvatekstit
Ylämaan jalokivimessuilla 19 vuotena käynyt Claus Hagemann pitää fossiileista ja
kannattaa kotimaataan Saksaa jalkapallossa.
Lappeenrantalaiset Jere ja Mette Peuhkuri keräsivät Lapin-matkalta kasan kiviä
matkamuistoiksi. Messuilla suosikkikiveä on hankala valita.