MARTTI HYTTI
ETELÄKARJALAISET yrittäjät katsovat, että kunnissa ei arvosteta keskisuuria, eikä etenkään pieniä yrityksiä. Kuntia moititaan myös siitä, että ne eivät suuntaa kehittämishankkeitaan vanhoihin yrityksiin.
Kehitysyhtiöt kohdistavat liian paljon voimavaroja uusien yritysten houkuttelemiseksi kuntaan.
Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsentyytyväisyystutkimuksen mukaan kaksin kolmesta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä oli sitä mieltä, että yrittäjiä ei huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Järjestön toimitusjohtaja Jukka Korkeila pitääkin huolestuttavana sitä, että yrittäjät kokevat virkamiesten suhtautuvan edelleen nuivasti yrittäjyyteen.
·Tätä käsitystä tukee Suomen Yrittäjien viime keväinen kysely, jossa Lappeenranta sai huonoimmat pisteet suurista kaupungeista.
Yleinen yhteiskunnallisen arvostuksen puute näkyy hänen mukaansa yrittäjiä koskevassa lainsäädännössä.
·Palkansaajien edut ovat ammattiyhdistysliikkeen toimesta hyvin huolehdittuja, mutta palkanmaksajien ei ole. Yrittäjien on noudatettava työehtosopimuksen ehtoja, mutta niihin ei voida vaikuttaa, kun yrittäjäjärjestöä ei ole hyväksytty tulopoliittisiin neuvotteluihin eli tupo-pöytään. Pienyritykset joutuvat tyytymään isojen ehtoihin.
Yrittäjien mielestä SAK on liian vahva. Se jyrää yrittämisen parannusehdotukset, vaikka yrittäjyyden esteiden poistamisen olisi koko yhteiskunnan edun mukaista.
YRITTÄJÄT arvioivat, että heidän sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvassaan on paljon puutteita. Varsinkin pienyrittäjät valittavat, että yrittäjäeläke on naurettavan huono. ·Maksut ovat erittäin kovia, mikäli pienyrittäjä aikoo saada jotain eläketurvaa. Yrittäjät saavat julkisuudessa helposti porhon leiman, vaikka monen pienyrittäjän palkkataso on usein alempi kuin palkansaajalla keskimäärin.
Muutamat yksinyrittäjät esittävät, että pienyrittäjille olisi suotava samat
loma- ja eläke-edut kuin maatalousyrittäjille. Naisyrittäjät kokevat puolestaan, että yrittäjyyden ja äitiyden yhdistämisen on erittäin hankalaa.
Työllistämisen kynnys on yrittäjien mukaan edelleen liian korkea. Vaikka yrittäjäjärjestö on pitkään vaatinut työntekijästä maksettavien sivukulujen karsimista, käytännössä ei ole tapahtunut mitään. Vapaapäivän ja vuosiloman tuuraajien palkkausta olisi yrittäjien mukaan helpotettava. Pienikin työ olisi tehtävä kannattavaksi ja kunnioitettavaksi, eikä rangaistavaksi Kelassa.
KUNTIEN ja yrittäjien välisen työnjaon kehittäminen olisi eteläkarjalaisten yrittäjien mielestä myös tärkeää. Yrittäjät katsovat, että yhteistyön kehittäminen on tällä hetkellä voimakkaasti kuntien sanelun alla.
·Virkamiehet määrittelevät säännöt ja luottamusmiehet eivät ymmärrä, eivätkä ole kiinnostuneita poliittisista syistä.
Yrittäjät vaativat, että kuntien on pysyttävä omassa roolissaan eli keskityttävä lakisääteisiin tehtäviin. Niiden ei pidä yrittäjien mielestä ryhtyä yrittäjiksi eikä yrittäjäriskin kantajiksi. Tässä yhteydessä eräät yrittäjät viittaavat Imatran kaupungin liikekiinteistöinvestointeihin ja Ruokolahden kunnan koivukeskusinvestointeihin.
Eteläkarjalaiset yrittäjät ovat huolissaan omasta jaksamisestaan.
Yrittäjille sälytetään jatkuvasti uusia lakeja ja määräyksiä, jotka samalla myös kasvattavat byrokratiaa ja kiristävät verotusta.
Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy toteutti Etelä-Karjalan yrittäjien jäsentyytyväisyystutkimuksen kirjekyselynä, johon vastasi noin 250 yrittäjää. Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterin mukaan yhden hengen yritysten osuus maakunnan yrityksistä on 45 prosenttia ja 24 hengen yritysten osuus 31 prosenttia.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Yrittäjä Aarno Pöntinen tarkastaa maakuntakirjastolle tilattuja kaappeja ja kirjahyllyjä.