JYRI HÄNNINEN
LAPPEENRANNAN vanhalla huopatehtaalla Pallossa päivysti tiistaina pieni joukko tehtaan purkamista vastustavia kansalaisaktivisteja. Heidät oli tuonut paikalle tieto, että huopatehtaalla olisi ollut maanantaina jo miehiä purkutöissä. Tiistaina työmiehiä ei kuitenkaan näkynyt.
– Olisimme halunneet kysyä heiltä nähtäväksi purkulupaa. Se olisi voinut olla hankalaa, koska lupaa ei ole vielä myönnetty, sanoo Miska Viitaniemi, yksi paikalla olleista kansalaisaktivisteista.
Huopatehtaan purkulupapäätöksestä tehtyä valitusta käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka ei kuitenkaan vielä ole ratkaissut asiaa. YIT Rakennus Oy on rakentamassa huopatehtaan tontille kerrostaloa ja kolmea rivitaloa. Kohteiden ennakkomarkkinointi on jo alkanut, vaikka huopatehtaan kohtalosta käydään edelleen kiistaa.
KIINTEISTÖT ja tontin omistavan Lappeenrannan Yritystila Oy:n toimitusjohtaja Markku Muhosen mukaan huopatehtaalla ei olla aloittamassa purkutöitä.
– Ennen KHO:n päätöstä purkamiseen ei ryhdytä. Olemme antaneet alihankkijallemme tehtäväksi putsata paikalta irtolevyä, lasinsirpaleita ja muuta irtonaista tavaraa. Lisäksi seinästä irrotettiin jonkin verran asbestilevyjä, jotka on otettava pois, riippumatta siitä, mikä KHO:n päätös tulee olemaan, Muhonen sanoo.
Putsaustöitä on tekemässä kaksi yritystä, helsinkiläinen Purkupiha Oy ja voikkaalainen Asbestihuolto Turunen Oy. Lähitulevaisuudessa mahdollisesti alkavien purkutöiden kustannuksiksi on arvioitu 100 000-200 000 euroa.
HUOPATEHTAAN kohtalosta on väännetty peistä jo toistakymmentä vuotta. Purkamista ovat vastustaneet näkyvästi paikalliset kaupunkikuvan vaalijat sekä kulttuuriväki.
KHO:n valituksen takana on Lappeenrannan teknisen lautakunnan jäsen Jarmo Nieminen, joka kertoo hakeneensa myös sovintoratkaisua tilanteeseen.
– Olen ehdottanut virkamiesjohdolle, että kaupunki suojelisi edes osan huopatehtaan rakennuksista. Jos näin kävisi, vetäisin valitukseni heti pois KHO:sta. En ole saanut mitään vastausta asiaan ja käsitykseni on, että johtavat poliitikot ovat haluttomia kompromissiin.
Pro Huopatehdas -liikkeessä vaikuttavien Maaret Kukon, Miska Viitaniemen ja Natalia Perepelkinan mielestä huopatehtaasta tulisi kehittää paikallinen kulttuurikeskus Helsingin Kaapelitehtaan mallin mukaisesti.
– Lappeenrannassa ei ole kohtuuhintaisia työ- ja harjoitustiloja taiteilijoille ja kansalaisjärjestöille. Huopatehtaaseen niitä voitaisiin rakentaa talkootyöllä ja kohtuuhinnalla. On myös häpeällistä, kuinka systemaattisesti Lappeenrannassa hävitetään kaupungin historiaa, kolmikko sanoo.
MYÖS TAITEILIJAT ovat osoittaneet kiinnostusta huopatehdasta kohtaan. Kaakkois-Suomen taidekäsityöläisten yhdistykseen kuuluvalla, taiteilija Katriina Viitaniemellä oli aikaisemmin työhuone Linnoituksessa Vesiportinkujalla. Hän joutui muuttamaan sieltä pois tiloihin tulleen Linnoituksen Krouvin alta.
– Taiteilijoita enemmän olen huolestunut nuorille sopivien tilojen puutteesta. Huopatehtaan kohtalosta on riidelty jo pitkään, ja tilat ovat olleet tyhjillä lähes koko sen ajan. Niitä olisi voitu hyödyntää tehokkaammin.
– Olemme keränneet adressiin nimiä tehtaan säilyttämiseksi, ja moni kaupunkilainen kannattaa ajatusta. Meille on sanottu, että olemme myöhässä koko asiassa. Samaa sanottiin jo kymmenen vuotta sitten, Viitaniemi toteaa.
KIISTA TIIVISTYY etenkin huopatehtaan kahteen osaan. Punatiilinen, Huopatehtaankadun varressa sijaitseva rakennus on valmistunut vuonna 1901 ja se oli aikanaan Lappeenrannan ensimmäinen sähkölaitos. Pihan puolelle oleva kellertävä kenkätehtaan talo on rakennuttu vuonna 1947.
Museovirasto on suosittanut näiden kahden rakennuksen suojelua. Lappeenrannan kaupunki on päättänyt olla suojelematta rakennuksia kaavalla ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus rakennussuojelulain nojalla.
KAROLIINA PAATOS
Kuvateksti
Natalia Perepelkina ja Miska Viitaniemi olivat tiistaina Pallon vanhalla huopatehtaalla vahtimassa, ettei kiinteistössä aloiteta purkutöitä. Kaksikko toivoo, että huopatehdas säilytettäisiin ja kunnostettaisiin järjestöjen sekä kulttuuriväen käyttöön.