ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Rutkasti lisää rakennusoikeutta ja liiketilaa sekä kävelypainotteisia katuja lupaa nyt nähtäville asetettu Lappeenrannan ydinkeskustan osayleiskaava. Kaava ohjaa keskustan kehittämistä 15-20 vuoden päähän.
Kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen arvioi, että kaupunginvaltuusto hyväksyy lopullisen kaavaehdotuksen alkukeväästä. Massiivisesta kaavapumaskasta löytyvät kehittämisen päätrendit.
– Rakennusoikeutta lisätään ydinkeskustaa aika paljon, noin 110 000 kerrosneliötä. Tuosta osuudesta 33 000 neliötä on liiketilaa.
RAKENNUSOIKEUDEN lisäys tarkoittaa entistä korkeampia uusia rakennuksia, mutta myös vanhojen korottamista sekä sisäpihojen hyödyntämistä ja rakentamisen tiivistämistä.
– Haluamme ydinkeskustaan lisää rakentamista. Keskustaa pitää elävöittää. Liike-elämän ja kaupan kannalta on tärkeää saada lisää kuluttajia eli lisää asiakkaita ja asukkaita keskustaan.
Lisärakennusoikeus auttaa kiinteistöjä saamaan rahoitusta peruskorjauksiin sekä julkisivujen ja ympäristön kohentamiseen.
GALLERIA-KORTTELIN rakennuksia alkaa parhaillaan nousta entisen linja-autoaseman montusta. Koikkalainen uskoo, että Valtakadun ja Koulukadun välinen Citykortteli on seuraava työmaa. Citykortteliin Tapanaisentalosta Oleksille kehkeytyy suuri liikekeskus, jonka päällä on asuntoja.
– Tässä kolmen kiinteistöyhtiön ja kaupungin yhteishankkeessa saadaan tarjouskyselyt syksyllä liikkeelle.
Poikkeuksena edelliseen osayleiskaavaan, tässä ei määritellä tarkasti tonttien rakennusoikeuksia.
– Määritellään vain rakennusten korkeus ja asemakaavavaiheessa vasta rakennusoikeus tarkentuu. Tällä väljemmällä lähestymistavalla pyrimme parempaan kaupunkikuvaan.
KÄVELYPAINOTTEISIKSI kaduiksi kaava määrittelee Kauppakadun Mutkatieltä Torikadulle sekä Valtakadun liikenneympyrästä Taipalsaarentielle. Kaavasta löytyy myös aukio Lappeen kirkon edestä.
Bussien keskustapysäkkien kiistelty sijoituspäätös Lappeen kirkon eteen Valtakadulle on otettu huomioon.
– Alkuperäisestä valmistelusta poiketen nyt on tyytyminen puhtaan kävelykeskustan sijaan kävelypainotteiseen keskustaan.
Valtuuston päätös tehdä Valtakadusta kävelypainotteinen katu, jolla sallitaan niin bussiliikenne kuin henkilöautotkin on aika kimurantti toteuttaa. Epäilijä voi sanoa, että kaikkea ei voi saada, mutta Koikkalainen vakuuttaa, että ratkaisu löytyy.
JALANKULKIJOIDEN EHDOILLA rakennettavalla kävelypainotteisella kadulla nopeus on korkeintaan 20 kilometriä tunnissa. Suojateitä ei ole vaan kadun voi ylittää vapaasti mistä tahansa. Yleensä autoilua ei ole erotettu jalankulusta katukiveyksellä. Miten kävelijöiden sekaan saadaan sovitettua autoliikenne?
– Valtakatu rakennetaan teknisesti kävelypainotteiseksi kaduksi. Mitä liikennettä siinä sitten pyörii, se on liikennemerkein ratkaistava asia.
– Sitä valtuuston päätöstä nyt on luettu ja tullaan vielä monta kertaa lukemaan, että mitä se todella sisältää.
Käytäntö aikanaan näyttää, kannattaako henkilöautojen käyttää Valtakatua ajoreittinä.
– Kyllähän tässä kokonaisuudessa omat vaikeutensa on.
VALTAKADUN rakentaminen saattaa alkaa nopeastikin, jos Citykortteli ja Cityaukion alle kolmeen kerrokseen tulevan pysäköintilaitoksen rakentaminen alkaa.
Koikkalainen kertoo, ettei tässä vaiheessa ole vielä mietitty, mihin kirkon edustan keskuspysäkit siirretään siksi aikaa, kun Cityaukiota ja Valtakatua rakennetaan.
Kauppakadun uudet osuudet on rakennettu kävelypainotteisina; poikkeuksena Oleksin ja Oksasenkadun väliselle pätkälle on tehty reunakiveys.
– Tuollakin osuudella kävelijät voivat ylittää kadun mistä haluavat ja nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa. Sitä ei vain ole taidettu oikein huomata.