LIISA KUKKOLA
LAPPEENRANTA.Teatteri, museo, orkesteri, kirjasto ja yleinen kulttuuritoimi eivät pysty selviytymään ensi vuoden perustoiminnoistaan ilman toimintamenojen nostamista 6,9 prosentilla tähän vuoteen verrattuna.
Mikäli Lappeenrannan kulttuuri joutuu tyytymään kaupunginhallituksen asettamaan 2,2 prosentin lisäykseen valtuuston päättäessä aikanaan ensi vuoden talousarviosta, kulttuurilaitokset joutuvat tosissaan miettimään, mihin luukulle ne voisivat alkaa viritellä lappuja.
2,2 prosentin toimintamenojen kasvu maksaisi kaupungille vajaat 149 000 euroa ja 6,9 prosentin korotus reilut 468 000 euroa. Euroissa kaupunginhallituksen ja kulttuurilautakunnan tänään käsittelemän talousarvion erotus on siis vähän yli 319 000 euroa.
KIRJASTOTOIMEN johtaja Eija Karjalainen ennustaa hurjia aikoja kirjastolaitokselle, jos kulttuurilautakunnalle esitetty talousarvio toimintamenojen kasvuineen ei toteudu sellaisenaan.
– Kirjasto on esittänyt aineistomäärärahojensa nostamista eurolla per asukas eli 59 000 euroa. Jos emme sitä saa, emme voi ostaa kirjastoon uusia kirjoja, kirjastotoimen johtaja Eija Karjalainen sanoo.
Aineistomäärärahojen nosto eurolla per asukas nostaisi Lappeenrannan aineistorahan vasta suomalaiseen keskikastiin. Karjalaisen mukaan sidotut menot kuten kohonneet vuokrat, atk-laitteet ja henkilökunnan palkat syövät kaupunginhallituksen siunaaman korotuksen mennen tullen.
– On puristettu, nipistetty ja likistetty, enää ei höylällä irtoa mistään. Ainoa, mistä voimme enää säästää on aineistohankintamenoissa. Mutta silloin kajotaan kirjaston kaikkein perustavimpaan tehtävään. Jotain pitäisi pystyä kuntalaisille tarjoamaan jatkossakin, Karjalainen sanoo.
KAMALIA ASIOITA, vastaa kaupunginteatterin johtaja Antti Majanlahti kysymykseen, mitä teatterille tapahtuu, jos toimintamenoja ei saada nostettua 6,9 prosenttia.
– Emme ole edes ruvenneet miettimään sellaisen vaihtoehdon toteutumista.
– Lappeenranta-sopimus estää henkilökunnan lomauttamisen, joten emme varmastikaan voisi kuin peruuttaa sovittuja produktioita. Silloin taas henkilökunta olisi vailla järkevää tekemistä, mutta palkat pitäisi silti maksaa, Majanlahti muistuttaa.
Jos 6,9 prosentin korotus toteutuisi, se ei vielä tarkoittaisi kuin nykyisen palvelutason säilyttämistä. Sama koskee myös museota ja orkesteria.
– Jos saisimme pyytämämme, olisimme nykyistä löysemmässä hirressä mutta hirressä kuitenkin, Antti Majanlahti muistuttaa.
JOS LAPPEENRANNAN kaupungin ensi vuoden talousarvio ei nosta toimintamenoja tarvittavaa määrää, museotoimenjohtaja Olli Immonen joutuu miettimään vain huonojen vaihtoehtojen välillä: supistetaanko näyttelytoimintaa vai museoiden aukioloaikoja.
– Monta vuotta on menty nollalinjalla, kun kasvaneet kulut ovat koko ajan syöneet talousarviossa saadut rahat. Höylääminen on käyty loppuun, ei ole enää mistä ottaa, Immonen toteaa.
Museo on hankkinut näyttelyihinsä EU-projektirahaa, jolla on voitu järjestää valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittäviä näyttelyjä. Mutta projektirahaa ei voi pyytää näyttelyn avoinna pitävän henkilökunnan palkkoihin.
– Olisi ikävää, jos väkeä keräävät kesänäyttelymme eivät voisi enää tulevaisuudessa olla samaan tapaan auki joka päivä kuin tänä kesänä, Immonen sanoo.
KAUPUNGINORKESTERIN kuin myös -teatterin menoista 90 prosenttia on palkkamenoja. Niistä ei voi tinkiä, vaikka toimintamäärärahojen korotus jäisikin 2,2 prosenttiin.
– Olemme jo nyt tosi tiukalla. Jos määrärahakorotus ei mene läpi esitetyllä tavalla, toimintamme rattaisiin isketään pahoja kapuloita, orkesterin intendentti Milko Vesalainen sanoo.
– Konserttien tuottaminen olisi silloin vaarassa: meillä ei olisi varaa järjestää konsertteja, vaikka meillä on siihen soittajat varattuna, mikä olisi suoranaista voimavarojen haaskausta. Myös ohjelmiston monipuolisuus on vaarassa, orkesterin taiteellinen johtaja Jan Söderblom lisää.
LAPPEENRANTALAISEN kulttuurin avustusmäärärahat vähenivät täksi vuodeksi niin paljon, että kulttuurisihteeri Jorma Kallion kirjoihin vuosi 2006 jää pohjanoteeraukseksi. Tai niin hän ainakin toivoo.
– Jos toimintamäärärahoja ei nosteta kulttuurilautakunnan esittämällä tavalla, toivon että poliittiset päättäjät myös kantavat päätöksestään vastuun ja tekevät sen jälkeen myös sen päätöksen, mitä kaikkea kulttuuria Lappeenrannasta pitää lopettaa, Kallio sanoo.
Kallion mielestä on kaksinaamaista, jos kulttuuritoimen edellytetään pysyvän budjetissa, muttei anneta todellisia rahkeita siihen eikä ylitysten jälkeen muuta kuin nostella käsiä ja todeta, ettei kulttuuri pysynyt talousarviossaan.
– Pitää löytyä poliittista selkärankaa tehdä rakenteellisia muutoksia lappeenrantalaiseen kulttuurielämään, jos tämä homma ei näin kerta pelitä, Kallio sanoo.
– Kulttuurilautakunnasta tulee hyvin pian vain teatterin, kirjaston, museon ja orkesterin lautakunta, jos määrärahat eivät nouse. Ei yleisellä kulttuuritoimella ole varaa enää avustaa yhtään lappeenrantalaista tapahtumaa, kuoroa, taiteilijaa – ylipäätänsä yhtään mitään, jos nykyinen linja jatkuu, Kallio sanoo.
KAROLIINA PAATOS
Kuvateksti
Ainoa paikka, josta Lappeenrannan kirjastotoimi voi tarvittaessa säästää, on aineistomäärärahat. Se taas tarkoittaisi, että kirjastosta saisi esimerkiksi tulevan syksyn uusista kirjoista vain joitakin. Eija Karjalaisen mielestä kirjastolaitosta ei pitäisi laittaa tinkimään perustehtävästään. Lappeenrannan pääkirjastossa harjoittelija Minna Vasara ja lainaamassa Mika Sinkko.