PÄIVI VENTO
RAUTJÄRVI. Laatokanlohen kutu on onnistunut Suomen puolella Hiitolanjoessa. Kangaskosken alapuoliselta, viime kesänä kunnostetulta alueelta sähkökalastettiin maanantaina useita lohenpoikasia. Tätä ennen asiantuntijoiden ja tutkijoiden haaviin on jäänyt vain yksittäisiä poikasia.
Tämä kertoo siitä, että kuteminen onnistuu Suomen puolella ja myös siitä, että kutualueiden kunnostus onnistui, kertoo hydrobiologi Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta. Suomalaisten ja venäläisten yhteisen rajavesikomission suomalaisedustajat tutustuivat maanantaina Hiitolanjokeen paikan päällä.
Venäjän puolella kaikki kalan nousemisen esteet on poistettu paikallisen rajavesikomission valvontalinjoilta, siksi Suomen puolella pitäisi mahdollistaa lohennousu Kangaskosken, Lahnasen ja Ritakosken voimaloiden ohitse. TE-keskuksen kalatalousyksikkö hoitaa tätä asiaa ja laittaa ympäristölupavirastoon hakemuksen. Se on muutaman vuoden prosessi, Vähänäkki sanoo. Hän muistuttaa siitä, että Ritakosken jälkeen Suomen puolelta löytyy lisää poikastuotantoon kunnostettuja alueita niin Silamus- sekä Torsanjoesta.
LAATOKANLOHEN poikaset kasvavat Kangaskoskella kaksi vuotta. Sitten ne lähtevät uimaan kevättulvien aikana kohti Laatokkaa. Sieltä ne palaavat 24 vuoden kuluttua ollen kooltaan 38-kiloisia vonkaleita. Ne palaavat kutemaan omille synnyinsijoilleen. Kutu on iso rasitus, matkaa on 50 kilometriä, mutta lohet palaavat jälleen takaisin Laatokkaan.
Välivuosi on mahdollinen, mutta sitten taas palataan kutemaan, Vähänäkki kertoo.
Kangaskosken alapuolella on vuosien varrella nähty ja kalastettukin isoja laatokanlohia.
Nämä yksilöt eivät ole välttämättä täältä syntyisin, mutta eivät ole löytäneet Venäjän puolelta mieleistä kutupaikkaa ja tulleet tänne.
Laatokanlohi pystyy lisääntymään runsaasti pelkästään Kangaskoskeen rajoittuvalla alueella.
Mutta mitä enemmän vesialueita olisi tarjolla, sitä houkuttelevampi joki lohikaloista olisi.
VEIJO VILSKA
Kuvateksti
Tästä se alkaa, lohenpoikasen tie vonkaleeksi. Laatokkaan poikaset lähtevät kahden vuoden kuluttua, ja silloin ne ovat noin 15 senttiä pitkiä.