Lappeenranta. Arun Durairaj aloitti keskiviikkona opintonsa Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Mies saapui Etelä-Intiasta Suomeen vasta tiistai-iltana. Vielä on siis liian aikaista kertoa, miltä uusi kotikaupunki tuntuu.
Kysy minulta uudestaan kuukauden kuluttua, sitten voin kertoa, Durairaj sanoo.
Ainakin tähän asti kaikki on mennyt hyvin. Vain uuden suomalaisen kämppäkaverin käytös vähän ihmetyttää. Kämppäkaveri moikkasi vain nopeasti huoneestaan, ja jäi sinne.
Älä ole yhtään huolissasi siitä, Durairajin tutori Sapna Sharma sanoo.
Länsi-Intiasta kotoisin oleva Sharma on opiskellut Lappeenrannassa jo vuoden ajan. Hän tietää, että suomalaisiin tutustuu, kun menee itse juttelemaan.
Durairaj ja Sharma opiskelevat molemmat tietotekniikkaa englanninkielisessä maisteriohjelmassa.
Yhteensä 60 ulkomaista opiskelijaa aloittaa tänä syksynä opinnot LTY:n erilaisissa maisteriohjelmissa. Lisäksi syyslukukaudeksi saapui yliopistoon 102 vaihto-opiskelijaa.
LTY:llä ei ole koskaan ollut näin paljon ulkomaisia opiskelijoita.
Englanninkielisiin maisteriohjelmiin tuli yhteensä 580 hakemusta Suomen ulkopuolelta. Viime vuonna hakijoita oli pari sataa vähemmän.
Monet opiskelijat ovat löytäneet koulutusohjelmamme internetistä, vaikka emme juuri mainostakaan ohjelmiamme, kansainvälisten palveluiden esimies Anu Honkanen selittää hakijoiden määrän kasvua.
Myös Arun Durairaj löysi LTY:n satunnaisen surffailun tuloksena.
Kaksivuotisiin maisteriohjelmiin saapui opiskelijoita 20 eri maasta. Heistä noin kolmannes tulee Venäjältä. Seuraavaksi eniten on kiinalaisia, intialaisia ja nigerialaisia.
Vaihto-opiskelijoista suurin osa tulee EU-maista.
Nyt tuli myös pitkästä aikaa yksi yhdysvaltalainen ja yksi kanadalainen vaihto-opiskelija, Honkanen kertoo.
Maisteriohjelman ulkomaiset opiskelijat ovat yliopistolle haaste. Toisin kuin vaihto-opiskelijat, he tulevat tänne valmistumaan. Jotkut jopa haluavat jäädä maahan pysyvästi.
Meidän pitää pystyä tarjoamaan heille tutkinto, joka on arvokas työmarkkinoilla sekä Suomessa että kansainvälisesti, Honkanen kertoo.
Englanninkielisten maisteriohjelmien taustalla on ajatus, että niiden tuoma työvoima helpottaisi maan tulevaa työvoimapulaa. Silti valmistuneiden on yhä vaikea työllistyä täällä.
Honkasen mukaan työllistymistä vaikeuttaa etenkin se, että monelta puuttuu suomen kielen taito sekä tuttavien ja sukulaisten verkosto.
Yliopisto sentään pystyy tarjoamaan osalle ulkomaisista opiskelijoista jatko-opintopaikkoja tai töitä projekteissa.
Keskiviikkona uusille ulkomaisille opiskelijoille pidettiin orientoitumispäivä.
Opiskelijoille kerrottiin opiskelusta, harrastusmahdollisuuksista, terveyspalveluista ja suomalaisesta asumiskulttuurista.
Suomalaiset ja ulkomaiset opiskelijatutorit auttavat uusia tulokkaita kädestä pitäen.
Tutorin näyttävät tarvittaessa, miten jätteitä täytyy lajitella, miten keittiö, suihku ja vessa toimivat. Jotkut tulevat tänne hyvin alkeellisista oloista, Honkanen kertoo.
Kuvateksti
Minna Raitavuo
Opiskelijatutori Sapna Sharma (vasemmalla) auttaa Arun Durairajia pääsemään alkuun uudessa yliopistossa ja vieraassa kulttuurissa. Oikealla istuu kansainvälisten palveluiden esimies Anu Honkanen.
Meidän pitää pystyä tarjoamaan heille tutkinto, joka on arvokas työmarkkinoilla sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Anu Honkanen