HEIKKI SOPANEN
LAPPEENRANTA. Sairaaloissa on vakiintuneet tavat tehdä työtä. Johtajaylilääkäri Ritva Kauppisen mukaan lause pätee myös Etelä-Karjalan keskussairaalaan.
Vakiintuneet työtavat eivät aina ole välttämättä kustannustehokkaimpia tapoja. Työtapoihin on alettu kiinnittää sitä suurempaa huomiota, mitä tiukemmalle erikoissairaanhoidon määrärahat ovat menneet.
– Meidän on oltava tuottavia ja tehokkaita, mutta oikealla tavalla. Siksi pitää etsiä uusia työkaluja työn kehittämiseen, johtajaylilääkäri Kauppinen sanoo.
Kauppisen aloitteesta sairaanhoitopiiri lähti selvittämään, löytyisikö bisnesmaailman kustannuslaskennan malleista apua sairaalatyön kehittämiseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden osaston kanssa, ja se julkistettiin maanantaina.
KAUPPISEN mielestä tutkimustulokset osoittavat, että uusia työkaluja on löydetty. Kauppisen mukaan sairaalassa selvästi tarvitaan kustannuslaskentaa.
– Matemaattinen mallinnus herättää miettimään asioita uudella tavalla, ja potilas hyötyy. Esimerkiksi sähläykselle (lääkärien turhalle työlle) on löydetty hinta.
Matemaattisista kustannusmallinnuksista voi olla apua myös hoitoketjun ohjauksessa, päiväkirurgiassa ja laiteinvestoinneissa. Kolmisen vuotta kestäneen tutkimuksen tuloksiin tyytyväinen Kauppinen toivoo, että kustannuslaskennan kehittäminen jatkuu edelleen.
– Löysimme työprosesseista monia kehittämisen arvoisia kohtia, joille pystyttiin laskemaan myös euromääräinen hinta. Kustannuslaskenta on hyvä työkalu sairaalan sisäisen työn kehittämiseen.
Kauppinen kertoo, että kustannuslaskennasta voi olla hyötyä myös tulospalkkauksen kehittämiseen, kun tiedetään, kuinka töitä mitataan mahdollisimman oikein.
YLIOPISTON puolella tutkimustyötä johti professori Timo Kärri. Hän sanoo epäilleensä ensiksi, voiko teknillisestä yliopistosta ja sairaalamaailmasta olla mitään hyötyä toisilleen.
– Tutkimus on tuottanut tähän mennessä viisi lehtiartikkelia, neljä diplomityötä ja 18 seminaarityötä. Investointien laskentamalli, jonka kehitimme keskussairaalan kanssa yhdessä, on koekäytössä HUS:ssa, Kärri vastaa kysymykseensä.
Tutkimuksen tavoite oli Kärrin mukaan kustannustietoisuuden lisääminen keskussairaalassa, ja siinäkin tutkimus onnistui.
– Tutkimukseen varatuista 170 000 eurostakin 15 000 euroa jäi käyttämättä, professori kehaisi tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
Myös Ritva Kauppinen kertoo miettineensä, onko yliopistolla ja sairaalamaailmalla mitään yhteistä.
– Onko potilaan hoito tuotantotaloutta, ja voiko sairaalasta tulla tuotantolaitos, jossa potilas on tuotannon osana, Kauppinen kyseli itseltään.
Yhteistä kuitenkin löytyi potilaan muuttumatta tuotannon osaksi. Kauppinen ihmetteleekin, kuinka insinööreiltä löytyi niin helposti ratkaisuja ongelmiin, joita sairaalassa on mietitty päät puhki.
– Olemme hyödyntäneet tutkimuksen tietoa muun muassa budjettilaskennassa oman työmme osuuden osalta. Jos budjetti menee suunnitellusti, me kotiutamme hoitotakuuseen liittyviä ostoja. Toimenpiteen järkevyys on laskettu moneen kertaan, monen ihmisen voimin.
YHTEINEN tutkimus herätti tuotantotalouden osastolla laajempaakin huomiota, lähinnä ansaintamielessä. Julkistamistilaisuudessa tuotantotalouden edustajat kyselivät Kauppiselta kilpailuttamisen mahdollisuuksista sairaalassa.
Perusväittämä kuului, että eihän toiminnan tehokkuus kasva kuin riittävän kilpailun avulla. Eli sairaalan toiminnot avoimiksi markkinatalouden kilpailulle.
Tähän Kauppinen vastasi, että kilpailutettavien toimintojen osuus on noin viisi prosenttia sairaalan budjetista, joka sekin tekee melkoisen summan rahaa.
– Tietysti rusinoiden kerääminen pullasta on helppoa, mutta meillä on lakisääteinen velvollisuus tarjota väestölle tietyt terveydenhuollon palvelut.
Tällä johtajaylilääkäri tarkoitti, että älkää pojat suotta alkako miettiä kilpailuttamisstrategioita. Keskussairaala Suomessa ei vielä ole bisnestä, vaikka bisneksestä otetaankin mallia kustannuslaskentaan.
MINNA RAITAVUO
Kuvateksti
Kustannuslaskennalla pyritään kehittämään sairaalan työtapoja. Sairaanhoitaja Päivi Kilkkinen valmistelee tiputuksen laittoa, takana seuraa pelastusopiston opiskelija Antti Vihtonen.