ILKKA POHJALAINEN
LAPPEENRANNASSA sotakesänä 1944 mahdollisesti teloitettuja suomalaisia
sotilaskarkureita on voitu haudata muuallekin kuin Huhtiniemeen.
Taipalsaarelainen historiantutkija, filosofian lisensiaatti Juhani Tasihin
pitää sitä jopa todennäköisenä.
Tasihinin mielestä tämä mahdollisuus on pidettävä mielessä, kun Huhtiniemeä
nyt tutkitaan perusteellisesti. Löytyipä sieltä mitäään tai ei, se ei
ratkaise koko mysteeriä.
Tasihin on puolentoista vuoden ajan tutkinut sekä vuoden 1918 että 1944
tapahtumia, ja sotatuomari Toivo Tapanaisen toimintaa tuomioihin ja niiden
täytäntöönpanoon liittyen. Hän pitää ensinnäkin uskottavana Tapanaisen omaa
kertomaa, että teloitettuja oli 1944 viisi tai kuusi sataa, vaikka tiedon
on välittänyt tuomarin luottomies.
Kun tuomariin ja hänen toimintaansa on tutustunut, uskoo hänen puhuvan
totta. Hän myös toimi lakien ja saamiensa käskyjen mukaan sotatilassa
olevassa maassa, Tasihin muistuttaa.
Toisekseen hän viittaa heinäkuussa 1944 Lappeenrannan varuskunnassa
autonkuljettajana toimineen Eero Kärmeniemen kertomukseen vuodelta 1989.
Hänen mukaansa venäläisiä sotavankeja kuoli Linnoituksessa paljon, ja
heidät ajettiin Mattilan kankaalle.
Toisaalta hän kertoo itse kuskanneensa ainakin toistasataa ruumista
lentokentän päähän, jossa oli harvakseltaan kaivettu pari metriä syviä
monttuja mäntykankaalle. Tasihinin käsityksen mukaan Kärmeniemi tiesi, että
ruumiit olivat suomalaisten.
Tasihin on laskenut asiakirjojen pohjalta, että kesällä 1944
Lappeenrannassa kuolleita neuvostoliittolaisia oli alle sata, haavoihinsa
kuolleita tai teloitettuja. Hän pitää pohtimisen arvoisena, haudattiinko
suomalaisia ja neuvostoliittolaisia mahdollisesti samoihin paikkoihin, muun
muassa nykyisenkin neuvostosotilaiden muistomerkin maastoon. Paikalle on
kyltin mukaan haudattu 742 vainajaa, sekä kahteen muuhun paikkaan Mattilan
suunnalla yhteensä 612 vainajaa.
PAITSI Tapanaisen toimintaan, Tasihinin mielenkiinto on kohdistunut kesällä
1944 Lappeenrantaan tuotujen 322 neuvostoliittolaisen sotavangin kohtaloon.
Heistä asiakirjoista katoaa 84, joista ainakin kaksi ilmeisesti tuomittiin
kuolemaan. Asiakirjoista puuttuvat saattoivat olla haavoihinsa kuolleita
tai teloitettuja ja päätyä ruumiskuormiin, joista varuskunnan
autonkuljettaja kertoi. Heitä ei kuitenkaan ollut ainakin toistasataa.
Huhtiniemen mysteeriin perehtynyt Antti O. Arponen kertoo törmänneensä
väitteisiin, että teloitettuja olisi haudattu muuallekin kuin Huhtiniemeen.
Mitään dokumentteja hän ei ole nähnyt.
Hän pitää hyvänä, että Tasihin lähestyy kysymystä neuvostoliittolaisten
sotavankien kohtalon kautta. Eräs väite on, että neuvostoliittolaisia
ammuttiin, jotta omille saatiin tilaa.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Juhani Tasihin uskoo, että suomalaisia teloitettuja on voitu haudata
lähelle neuvostosotilaiden hautapaikkaa, tai jopa samalle alueelle.