URPO LAANINEN
KUTILAN KANAVAN rakentaminen ei ole suinkaan helppo läpihuutojuttu, vaikka päivitetty arviointiraportti osoittaa sen taloudellisesti kannattavaksi hankkeeksi.
Lappeenrannan ja Taipalsaaren on päästävä ensiksi keskenään sopimukseen kustannusten jakamisesta. Kanavan rakentaminen vaatii uuden ympäristölupahakemuksen. Ympäristöselvityksiä on vielä päivitettävä.
Kaiken ratkaisee rahoituksen järjestyminen. Lappeenrannan ja Taipalsaaren yhteiseksi osuudeksi on laskettu noin kaksi miljoonaa euroa. Loput 5,8 miljoonan euron kustannuksista olisi saatava uudesta EU-ohjelmasta sekä valtion viranomaisilta.
Matkailuhankkeet kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan. Myös
liikenne- ja viestintäministeriöllä on näppinsä pelissä. Lappeenranta ja Taipalsaari aloittavat nyt neuvottelut niiden kanssa.
LAPPEENRANNAN kaupungin EU-asiamies Hannu Äikäs on kuitenkin toiveikas rahoituksen järjestymisestä ja ympäristölupahakemuksen etenemisestä.
Käytännössä on mahdollista, että Kutilan kanavan rakentamiseen päästään vuonna 2008 tai viimeistään vuonna 2009, Äikäs sanoo.
Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman toteaa kanavan realistisuudesta, että Suomessa on rahoitettu hullumpiakin hankkeita.
Kutilan kanava on hankkeena todella pieni, mutta maakunnan matkailun näkökulmasta sen vaikutukset ovat hyvin isot, Willman sanoo.
TAIPALSAARI ja Lappeenranta keskeyttivät ympäristölupahakemuksen viisi vuotta sitten, kun valtiota edustanut merenkulkupiiri jättäytyi sivuun hankkeesta. Hannu Äikkään mukaan se on tarjonnut uudessa selvitystyössä teknistä asiantuntemustaan.
Kutilan kanavasta tehtiin aiemmin ympäristöselvitysten arviointi, mutta sitä saatetaan joutua päivittämään. Tuleva ympäristölupapäätös sisältää myös mahdolliset haitta- ja lunastuskorvaukset.
Äikkään mukaan niitä ei tarvinne maksaa kovin monille. Hän arvioi niiden suuruudeksi noin 200 000 euroa, jotka sisältyvät rakentamisen kokonaiskustannuksiin.
KUTILAN KANAVA saattaa olla kunnanjohtaja Jari Willmanin mielestä ympäristön kannalta positiivinen, sillä sitä kautta virtaa puhdasta vettä Suur-Saimaalta Pien-Saimaalle.
Kanavaan rakennettava sulkuportti estää veden virtaamisen väärään suuntaan.
SUUNNITTELUKESKUS haastatteli päivitysraporttia varten 19 matkailu- ja laivaliikenteen sidostahoa. Lappeenrannan aluetoimiston päällikön Markus Lankisen mukaan vastaukset olivat erittäin myönteisiä.
Kielteistä palautetta hän sai kanavan varren loma-asukkailta, joiden mielipiteet menivät kuitenkin ristiin. Vakinaisista asukkaista valtaosa suhtautui rakentamiseen myönteisesti. Kanava nostaisi selvästi rantakiinteistöjen arvoa.
Merkittävimpinä haittavaikutuksina haastatellut pitivät luonnonrauhan häiriintymistä ja maiseman muuttumista.
MINNA RAITAVUO
Kuvateksti
Kutilan kanavan uusi veneilyreitti kulkee Toijansalmen sillan alta.
18-metriset purjeveneet mahtuvat suojaiselle väylälle.
Kutilan kanava
Väylästön yhteispituus 10,5 km, josta perattavaa tai kaivettavaa väylää 2 km.
Kutilan kanavan päivitetyt kokonaiskustannukset ovat vajaat 5,8 miljoonaa euroa, josta siltatyöt ovat noin 1,6 miljoonaa.
Kanavan kunnossapito maksaa vajaat 22 000 euroa/v.
Arvioitu veneilijämäärä kanavan kautta 15 000 veneilijää vuodessa, eli 7 500 edestakaista matkaa.
Aluetaloudelliset matkailuhyödyt ovat runsaat 700 000 euroa/v.
Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukset ovat noin 70 henkilötyövuotta kahden vuoden aikana.
Kutilan kanavan kustannushyötysuhde on päivityksen mukaan 2,43 eli se on selkeästi kannattava. Vaikka hyödyt toteutuvat arvioitua pienempinä ja kustannukset arvioitua suurempina, kanava on edelleen kannattava.
Taloudellisten vaikutusten arvioinnin päivityksen teki Suunnittelukeskus Oy.