ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat ensi
vuonna parin miljoonan euron lisäsatsauksen. Paheneviin lasten ja nuorten
ongelmiin, vanhusväestön kasvavaan palvelutarpeeseen sekä lääkärivajeeseen
vastaaminen vaatii sosiaali- ja terveyslautakunnan mielestä budjettiraamia
enemmän rahaa.
Lautakunta hyväksyi tiistai-iltana toimialan runsaan 120 miljoonan euron
raamin mukaiset budjettimenot, joiden lisäksi se esittää 2,1 miljoonan
euron menoja. Muun muassa tehostettu palveluasuminen saa 812 000 euroa.
Kaupunginhallitus ja valtuusto sitten päättävät, mitkä asiat toteutetaan,
kertoo lautakunnan puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.).
Lautakunta pienensi erikoissairaanhoitoon varattua määrärahaa 913 000 euroa
45,6 miljoonaan euroon.
Vesterinen uskoo, että lautakunnan esitykset saavat vastakaikua valtuustossa.
On ollut se henki, että esimerkiksi lasten hyvinvointiin liittyvät
strategiset tavoitteet on saatettava käytännön toimenpiteiksi.
Alunperin lautakunta oli listannut lisätarpeita noin viiden miljoonan euron
edestä.
Listaa on nyt kovasti karsittu, koska realistisesti on lähdettävä siitä,
että kaikkea ei voi pistää kuntoon yhtenä vuonna.
Lisämäärärahaa tarvitaan senkin takia, että valtion budjetin mukaan
kunnille tulee uusia velvoitteita.
LASTEN JA NUORTEN hyvinvointi on nyt budjettiesityksen yksi selvä
painopistealue.
Valtakunnallisestikin ainutlaatuinen, moniammatillinen neuvolakeskus on
meidän kärkihankkeemme. Perheitä ja nuoria on nyt tuettava kaikin tavoin.
Lisäksi haluamme kehittää vanhuspalveluja, haluamme lisää lääkäreitä,
haluamme perheneuvolaan lisää henkilöstöä, luettelee Vesterinen joitakin
palvelujen kipukohtia.
TOIMIALAJOHTAJA Kari Korhosen mielestä lisärahalla autetaan leikkaamaan
kustannusten kasvua.
Esimerkiksi joudumme nyt ostamaan maakunnan ulkopuolelta päihdehuollon ja
lastensuojelun palveluita, joiden hintalappu ei ole meidän määriteltävissä.
Näitä palveluja on hyvä kotiuttaa tänne maakuntaan ja Lappeenrantaan.
Rahaa tarvitaan myös pakon edestä.
Olemme vähän pakkoraossa esimerkiksi ikärakenteen muutoksen takia:
vanhusten palvelujen tarve lisääntyy joka tapauksessa. Idea on, että
laitoshoitoa ei lisätä vaan lisätään kotiin annettavia palveluita,
omaishoitoa ja vastaavaa.
Hammashoidon surkea tilanne alkaa vaikuttaa jo krooniselta. Hoitotakuusta
ei ole tietoakaan.
Hammashoidon on oltava nyt painopiste. Seitsemän hammaslääkärin virkaa on
täyttämättä. On saatava hammaslääkäreitä ja rahaa budjettiin heidän
palkkaamisekseen.
Yleensäkin lääkärivajeen korjaus ei ole pelkästään rahasta kiinni vaan
siitä, että tulijoita virkoihin ei ole. Väestövastuulääkäreiden viroista on
viisi täyttämättä.
Korhonen korostaa, että lautakunnan esittämät lisämäärärahat perustuvat
strategian toteuttamiseen.
Mieluummin kehittää kuin tekee hätätilaratkaisuja, jotka kostautuvat
myöhemmin.
Lisärahaa vaativia
haasteita
Lasten huostaanotot ovat lisääntymässä.
Nuorten ja lapsiperheiden päihdeongelmat ovat lisääntymässä.
Ikäihmisten avopalvelujen tarve on kasvanut merkittävästi, koska on
tietoisesti lyhennetty erikoissairaanhoidon jatkohoidon jonoa.
Väestö vanhenee.
Valtion budjetti ja lait velvoittavat joihinkin satsauksiin.