URPO LAANINEN
JOUTSENO. Kaakkois-Suomen ja Venäjän välinen naapuruusohjelma on entistä
tärkeämpi Etelä-Karjalalle, kun maakunnan muu EU-rahoitus vähenee.
Maakuntajohtaja Timo Puttosen mukaan naapuruusohjelman lisärahoitus
kompensoi menetyksiä.
Kaakkois-Suomen, Pietarin ja Leningradin alueen naapuruusohjelman
EU-rahoitus on 36 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2007-2013. Entisten
Interregin ja Taciksen osuus oli 20 miljoonaa euroa, joten lisäys on suuri.
Lisäksi osallistujamaat Suomi ja Venäjä osallistuvat 50 prosentilla
hankkeiden rahoitukseen. Puttosen mukaan Venäjän suhtautuminen on nykyisin
myönteinen, ja maalta on saatu rahoituslupauksia.
Nyt pitää tosissaan panostaa Venäjään eikä vain puhua. Rahaa on paljon,
ja hyviä ideoita tarvitaan, Puttonen totesi Etelä-Karjalan
maakuntavaltuuston seminaarissa Joutsenossa.
NAAPURUUSOHJELMASTA on mahdollista rahoittaa isojakin hankkeita. Puttosen
mukaan naapuruusrahalla voidaan rakentaa vaikka Saimaan kanavan huoltotie
uusiksi, jos venäläiset osallistuvat omalla rahoituksellaan. Ohjelmaan
mahtuisi myös Imatran ja Viipurin välinen uusi tie.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Pekka Ruotsalainen painotti Parikkalan
rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle. Hanketta pitää
ajaa tosissaan.
ETELÄ-KARJALAN liitolla on maakuntajohtaja Puttosen mukaan merkittävä rooli
naapuruusohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena. Liitto vastaa ohjelman
toteuttamisesta niin komissiolle kuin Suomen ja Venäjän valtioille.
Vastaamme myös rahoista, jotka käytetään Venäjän puolella. Meillä pitää
olla oikeus tehdä tarkastuksia myös venäläisissä organisaatioissa, jotka
toteuttavat hankkeita. Se on hyvin haasteellinen tehtävä, Puttonen totesi.
Etelä-Karjala saa vuosina 2007-2010 EU-rahoitusta myös kilpailukyky- ja
työllisyysohjelmasta lähes 20 miljoonaa euroa aluekehitys- ja
sosiaalirahastoilta. Maaseutuohjelmasta on luvassa EU-rahaa 13,5 miljoonaa.
Etelä-Karjalaa koskevat
EU-ohjelmat 2007-2013
Kaakkois-Suomen ja Venäjän naapuruusohjelma (entiset Interreg ja Tacis
yhdistetty): EU-rahaa 36 miljoonaa, ja lisäksi sama osuus Suomen ja Venäjän
valtioilta. Mukana Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pietarin
kaupunki ja Leningradin alue.
Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma (entinen tavoite 2): Aluekehitysrahaa
(EAKR) Etelä-Karjalaan 16 miljoonaa ja valtion rahaa alustavasti 24
miljoonaa, lisäksi sosiaalirahaston (ESR) osuus Kaakkois-Suomeen vajaat 10
miljoonaa.
Maaseutuohjelma: EU:n ja valtion rahaa Kaakkois-Suomeen alustavasti 28
miljoonaa, josta Etelä-Karjalan osuus on 13,5 miljoonaa.