KAISA JUNTUNEN
LAPPEENRANTA. Lappeenrannassa on ollut tiettävästi pappila jo 1500-luvun alussa. Kauskilassa, Hanhijärven rannalla on vanha kellari, joka on perimätiedon mukaan osa keskiaikaista pappilaa.
Pappila oli 1500-luvulla ilmeisesti myös nykyisen Myllymäen tienoolla Armilan kylässä. Linnoitukseen, nykyisen Hotelli Patrian kohdalle pappila siirtyi 1500-luvun lopulla.
Sen jälkeen pappila piti siirtää laajenevan kaupungin tieltä Kimpisen niemeen, mutta siellä se oli pian Venäjän laivaston tiellä. Pappilalle löytyi uusi ja pysyvä paikka sieltä, missä Lappeen vanha pappila nykyisin sijaitsee.
Nykyisin Lappeenrannan vanhana pappilana tunnettu rakennus valmistui vuonna 1873. Se oli sitä aikaa, kun Suomessa elettiin pappilarakentamisen kulta-aikaa. Lappee oli tuolloin suuri ja mahtava pitäjä, joten se oli ansainnut suuren ja mahtavan pappilan.
Lappeen pappila oli tavallista suurempi sekä rakennuksen että maiden suhteen. Lappeen kirkkoherran virka oli tuolloin hyvin suosittu, kertoo Sammonlahden kirkkoherra Jukka Lehtinen.
Vauras pappila houkutteli Lappeelle Suomen eturivin pappeja, eikä vähiten sen vuoksi, että palkan koko määräytyi seurakunnan koon mukaan.
Pappilan ympärillä aukesivat suuret pellot. 1900-luvun alussa pappilalla oli peräti 1378 hehtaaria maata.
Maanviljelys kuului pappien arkeen. Pappilassa viimeisenä asunut kirkkoherra Leo Gummerus harrasti hänkin viljelyä vielä 1950-luvulla.
Pappila oli Viipurin maatalousseuran mallitila 1800-luvulla, huomauttaa Lehtinen.
Lappeen vanhaan pappilaan kerääntyi satakunta kuulijaa viime torstaina, jolloin siellä kerrottiin Lappeenrannan alueen vanhoista pappiloista.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Raili ja Jorma Taipale esittivät Lappeen vanhassa pappilassa eläneitä Siiri ja Leo Gummerusta viime viikolla järjestetyssä tilaisuudessa.