HEIKKI SOPANEN
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan uusi johtava lääkäri Pekka Keränen on kahden kaupungin palvelija. Vaikka Keräsen virka on Lappeenrannassa, hän ei jätä Joutsenoa, missä oli 16 vuotta johtavana lääkärinä.
Lappeenranta ja Joutseno tekevät ostopalvelusopimuksen, jonka mukaan Lappeenranta myy Keräsen työajasta 30 prosenttia Joutsenolle.
Uudessa virassa Keränen on puhdas hallintomies, kun hän Joutsenossa teki hallintotyön ohessa myös potilastyötä.
Keränen sanoo, että uusi toimenkuva on vielä hieman hakusissa, onhan siirtyminen viisi kertaa suuremman kaupungin johtavaksi lääkäriksi melkoinen muutos.
Kunnallisen terveydenhuollon haasteista Keräsellä on silti selvä näkemys.
– Väestön ikääntyminen ja elämäntapasairaudet vaativat tulevaisuudessa yhä enemmän terveydenhuollolta ja lisäävät kustannuspaineita.
KERÄNEN sanoo, että väestön vanheneminen on realismia, ja täytyy vain miettiä, kuinka vanhusväestön tarvitsema hoito järjestetään mahdollisimman hyvin.
– Sen sijaan elämäntapasairauksiin voidaan vaikuttaa, jos halutaan. Minä haluaisin kehittää ehkäisevää kansanterveystyötä. Nyt se on jäänyt rahaa vievän korjaavan hoidon jalkoihin.
Keränen on vakuuttunut, että terveiden elintapojen valistuksella esimerkiksi aikuisiän diabetes ja päihteiden aiheuttamat sairaudet vähenevät.
Valitukseen pitää vain saada päättäjiltä rahaa.
– Niin hyvä asia kuin laki hoitoon pääsyn turvaamisesta onkin, se ohjasi terveydenhuollon rahoja entistä enemmän korjaavaan suuntaan, ei ennaltaehkäisyyn.
ETELÄ-KARJALASSA vannotaan nyt yhteisen sosiaali- ja terveyspiirin nimeen. Keränen on mukana piiriä valmistelevassa virkamiestyöryhmässä ja hänkin sanoo, että se toisi tiettyjä etuja.
– Työryhmässä henki on piirille myönteinen. Päätökset täytyy tehdä tulevan talven aikana, jos piiri aiotaan muodostaa 2009.
Lappeenrannan johtava lääkäri pelkää kuitenkin samalla, että suuri terveyspiiri saattaa painottua toiminnassaan kalliiseen erikoissairaanhoitoon ja ehkäisevä terveystyö jää lapsipuolen asemaan.
– Piiriä perustettaessa ehkäisevä työ täytyy nostaa sille kuuluvaan arvoon.
TERVEYSKESKUSTEN lääkäripulaan ei Keräsen mielestä ole nopeaa ratkaisua.
Keikkalääkäreitä voidaan käyttää, mutta virkoihin saadaan lääkäreitä vain tekemällä terveyskeskustyö houkuttelevaksi.
– Väestövastuulääkärin työ on raskasta. Nykylääkärit eivät ole halukkaita tekemään työtä entisajan kunnanlääkärimallilla vaan he haluavat vapaa-aikaa myös muulle elämiselle. Myös jatkokoulutusmahdollisuudet pitäisi taata.
Jossain määrin lääkärien työtaakkaa voidaan Keräsen mielestä helpottaa myös ylittämällä perinteisiä ammattirajoja ja tekemällä asioita uusilla tavoilla.
– Oleellista ei ole, kuka jonkin asian tekee vaan se, että se tehdään hyvin. – Esimerkiksi diabetes-hoitajat tekevät hienoa työtä ja lääkäreille jää aikaa muuhun työhönsä.
KERÄNEN veikkaa, että tulevaisuudessa terveydenhuollon asiakkaat maksavat nykyistä enemmän käyttämistään palveluista.
– Julkiset rahat eivät riitä kaikkeen, ja muutoksia maksuihin tulee varmasti. Niiden määrittäminen on lainsäätäjien asia.
Johtavan lääkärin työn hän määrittelee yhteistyöksi moneen suuntaan.
– Minulla on apuna terveydenhuollon ammattilaisia, joiden näkemyksiä on kuunneltava herkällä korvalla. Minun tehtäväni on välittää heidän näkemyksiään päättäjille.
MINNA RAITAVUO
Kuvateksti
Pekka Keränen on ehkäisevän kansanterveystyön kannattaja. Ehkäisevällä työllä voidaan hänen mielestään vähentää korjaavan hoidon kustannuspaineita.