Ylämaakin katselee Lappeenrannan suuntaan

HEIKKI SOPANENYLÄMAA. Eilen julkistettu puitelaki ei velvoita Ylämaata yhtei

HEIKKI SOPANEN

YLÄMAA. Eilen julkistettu puitelaki ei velvoita Ylämaata yhteistyöselvitykseen Lappeenrannan kanssa. Ylämaalla pidetään kuitenkin kuntayhteistyön syventämistä Lappeenrannan suuntaan luontevana.

Lappeenrantaan katsellaan jo siitäkin syystä, että yhteistyöviritys Virolahden ja Miehikkälän kanssa meni kesällä kiville. Kolmen kunnan välinen isäntäkuntamalli kaatui hyvin pitkälti Ylämaan asukkaiden vastustukseen.

Kuntalaiset keräsivät kesäkuussa satoja nimiä addresseihin, joissa tyrmättiin isäntäkuntasuunnitelmat ja vaadittiin yhteistyöneuvotteluja Lappeenrannan kanssa. Nimilistojen edessä kunnanhallitus ja -valtuusto päättivät, ettei ole edellytyksiä viedä jokseenkin valmiiksi neuvoteltua isäntäkuntasuunnitelmaa eteenpäin.

KUNNANHALLITUKSEN puheenjohtaja Ari Alatalo (kesk.) sanoo, että Lappeenrannan suunta olisi hyvä jatkumo kuntayhteistyön syventämiselle, kun Miehikkälän ja Virolahden kanssa kävi niin kuin kävi.

– Se tuntuisi aika luontevalta. En vastusta ollenkaan, että yhteistyökuvioita selvitetään myös Lappeenrannan suuntaan. Pienet kunnat eivät tänään pysty tuottamaan yksin kaikkia palveluja eikä se ole järkevääkään.

Alatalo kuitenkin muistuttaa, että kyse on suuresta asiasta, joka täytyy keskustella kunnassa kunnolla.

Ylämaan kunnanjohtaja Esko Hämäläinen ei myöskään tyrmää yhteistyöselvitystä Lappeenrannan kanssa. Hämäläinen sanoo, että asia selvitetään, kun puitelakiin otetaan kantaa.

– Joko keskustelemme yhteistyöstä puitelain määräämän nelikon (Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari, Joutseno) kanssa tai sitten menemme viidentenä kuntana mukaan yhteistyöselvitykseen, vaikkei meitä siihen velvoitetakaan.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen