RIINA NOKSO-KOIVISTO
Lappeenranta. Etelä-Karjalan historia on
dramaattinen ja verinen. Alueen asukkaat ovat
vuosisatojen aikana joutuneet lukuisten
valtataistelujen keskelle, kun valtiot ovat
sotineet rajan sijainnista ja koko Suomen herruudesta.
Epäilen, että moni eteläkarjalainen ei ole
kunnolla tietoinen siitä, miten erikoislaatuinen
historia heidän kotiseudullaan on, miten paljon
historian kannalta tärkeitä tapahtumia on
sijoittunut juuri tänne, everstiluutnantti evp Matti Mökkönen kertoo.
Matti Mökkönen ja everstiluutnantti Hannu
Hyppönen ovat toimittaneet vasta julkaistun
kirjan Etelä-Karjalan Kuriiri, joka kertoo
Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista useista
eri näkökulmista. Kirjan julkaisija on
Etelä-Karjalan kadettipiiri, upseerien aatteellinen veljesyhdistys.
Viime vuosina kadettipiirit ovat paneutuneet
veteraanien muistojen tallentamiseen ja siihen,
että nuorison tietämys historiasta lisääntyisi.
Juuri julkaistu kirja jaetaan alueen kouluihin.
Karjala on hajonnut useita kertoja ensin
Ruotsi-Suomen ja Venäjän, sitten Suomen ja
Neuvostoliiton jakamana. Ensimmäisen kerran raja
määrättiin lähes nykyiselle paikalleen
Uudenkaupungin rauhassa 1721, jonka jälkeen
Ruotsi linnoitti rajakaupungiksi muuttunutta
Lappeenrantaa. 20 vuotta myöhemmin käytiin
Lappeenrannan taistelu, joka käynnisti Hattujen sodan.
Lappeenrannan taistelua on tutkittu niukasti,
mutta Etelä-Karjalan museon intendentti Jukka
Luoto on kirjoittanut aiheesta Etelä-Karjalan
Kuriiriin yksityiskohtaisen artikkelin.
Lappeenrannan taisteluhan oli siihen mennessä
kaikkein verisin Pohjoismaissa käyty taistelu, Matti Mökkönen sanoo.
Kirjan useat artikkelit kertovat siitä, miten
valtava merkitys Venäjällä on ollut Suomen kohtalon ja kehityksen kannalta.
Suomi on ollut Venäjän kanssa sotatilassa
kaikkiaan 105 vuotta. Yli tuhat kilometriä pitkää
maarajaa on eri rauhansopimuksissa siirretty
kahdeksan kertaa. Venäjän autonomisena
suurruhtinaskuntana Suomi oli myös 105 vuotta, Matti Mökkönen kertoo.
Etenkin Pietari on Suomen historian kannalta kohtalokas kaupunki.
Jo Suuren pohjansodan aikana 17001721 Venäjä
miehitti koko maan. Isonvihan jälkeen Pietari
Suuri katsoi, että hänen Pietariksi nimeämänsä
uuden pääkaupungin turvallisuus vaati rajan
työntämistä Inkerinmaalta Karjalan kannaksen
eteläpuolelta sen pohjoispuolelle, eli lähes
nykyisen Stalinin määräämän rajan paikalle. Osa
Kaakkois-Suomesta erotettiin ensimmäisen kerran Venäjän yhteyteen.
Kirja kertoo lukuisista maamerkeistä, jotka ovat
yhä paikallaan Etelä-Karjalassa kertomassa alueen
sotaisasta menneisyydestä, kuten Lappeenrannan ja
Taavetin linnoitukset tai Saimaan sotakanavat.
Salpalinjaa pidetään Suomen historian suurimpana rakennustyömaana.
Mökkösen mukaan monet tutkijat ovat sitä mieltä,
että tieto Salpalinjan olemassaolosta saattoi
ennaltaehkäistä sen, etteivät Neuvostoliiton
joukot 1944 yrittäneet tulla vielä sisemmäs Suomeen.
Etelä-Karjalan Kuriiri -kirja koostuu 14 eri
kirjoittajan artikkeleista. Mukana on
mielenkiintoisia nimiä, kuten palkittu kirjailija
Kaiho Nieminen ja Venäjän merisotalaivaston
arkistontarkastaja L.I. Spridova Pietarista.
Kirjan loppuun on koottu opas, joiden avulla voi
tutustua Kaakkois-Suomen sotamuistomerkkeihin ja taistelupaikkoihin.